Vilho Mäkelä

Kyse on taloudesta, toopet

”Kyse on taloudesta, toopet!”

Vuonna 1992 Bill Clinton kävi presidentinvaalien kampanjaa istuvaa presidenttiä Georg Bush vanhempaa vastaan. Clintonin neuvonantajakaarti pohti, mitkä olisivat vaaliteemat, joilla istuva presidentti Bush voitettaisiin. Vuosina 1990 – 1991 vallitsi laskusuhdanne, jonka jälkimainingeissa elettiin vielä vuonna 1992. Tämän lisäksi Bush oli perinyt suuret budjettivajeet, jotka edellinen presidentti Reagan oli saanut aikaan talous- ja puolustuspolitiikallaan. Päästäkseen lähemmäksi tasapainoista budjettia, hän suostui veronkorotuksiin, jotka alkoivat hiertää kansalaisten mieltä. Taloudellinen tilanne oli huono. Hänen neuvonantajansa James Carville huomasi tämän ja tokaisi ”It is the economy, stupid”. Clinton otti neuvosta vaarin ja keskittyi talousasioihin. Ja hän voitti vaalit.

 

Suomen taloudellinen tilanne on katastrofaalinen ja vaalipuheissa keskitytään vääriin asioihin.

James Carvillen tokaisun suomennos ”Kyse on taloudesta, toopet” sopii Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen. Kuitenkin tällä hetkellä jauhetaan ilmastoasioista ja muista vähemmän tärkeistä asioista. Esimerkiksi ilmasto-ongelma ei koske meitä. Päästömme on alle 0.1 prosentin luokkaa ja vaikka me tekisimme ihmeellisiä ilmastotekoja, kukaan ei meidän esimerkkiämme seuraa. Ja meitähän voisi jo nyt pitää esimerkkinä. Tästä enemmän Puheenvuorossa ” Suomi ei voi pelastaa maapalloa ilmaston lämpenemiseltä.” ja ” Meno menee ihan villiksi ilmasto-ongelmien suhteen.” Puhutaan ja kiistellään tuntitolkulla lihan ja maidon kulutuksen vähentämisestä, jotta päästöt vähenisivät. Onko hassumpia väittelyitä käyty sitten Spede-shown. Suurin vaikutus näillä esityksillä on ihmisten ahdistumistunteen kasvamiseen, mikäli uutisia on uskominen.

 

Suomen taloudellinen tilanne on lievästi sanottuna katastrofaalinen ja tulee pahenemaan, mikäli ennustettu maailmalaajuisen taloudellisen kasvun taantuminen toteutuu. Joudutaan jälleen leikkausten tielle, jotta velka ei ylittäisi Unionin asettamaa 60 %:n rajaa. Veroja tuskin voidaan nostaa. Ne ovat jo nyt tapissaan. Uutisissa oli tällä viikolla Valtiovarainministeriön, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajia. Eräs heistä totesi, että talous on kasvanut mukavasti jo viisi vuotta peräkkäin. Haloo asiantuntijat, oletteko huomanneet, että esimerkiksi vuonna 2018 potentiaalinen tulo (tulo, joka olisi mahdollista saada aikaiseksi) oli noin 30 000 000 000 € korkeampi kuin toteutunut tulo. Tämä tarkoittaa sitä, että näin paljon menetettiin. Vertailukohdaksi voi ottaa valtion budjetin, joka on noin 55 000 000 000 €. Kokonaismenetykset, jotka johtuvat meidän omista päätöksistämme (euroon liittymisestä ja työmarkkinareformien puutteesta), olivat ajanjaksona 2008 – 2017 noin 220 000 000 000 €. Jokainen voi pohtia tykönään, mitä hyvää tällä rahamäärällä olisi saanut.

 

Ja menetykset jatkuvat, koska potentiaalista tuloa tuskin saavutetaan lähivuosikymmenenä. Tästä on enemmän Puheenvuorossa ”Suomi on taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Tulevaisuus näyttää synkältä.” Onko tilanne ”mukava”, kun menetykset ovat näin massiivisia? Ja tilanne tukaloituu tulevina vuosina, jos maailmanlaajuisen kasvun aleneminen toteutuu ja taloudellisen ympäristön muutosten vaatimia reformeja ei tehdä.

 

Miksei eduskuntavaaliehdokkaat esitä kunnollisia parannuskeinoja, joilla nykyisestä synkästä alhosta noustaisiin?

Eduskuntaan valikoituvat eduskuntavaaliehdokkaat joutuvat silmätysten tulevan vaikean tilanteen kanssa. Rahat eivät tule riittämään kaikkeen hyvään. Joudutaan leikkausten tielle. Nyt pitäisi varautua tuleviin toimenpiteisiin, joilla tilannetta parannetaan. Verohelpotuksilla ja elvytyksellä ei pärjätä. Ne vain lisäävät velkaa. Pitää etsiä kasvun eväitä viennin ja työllisyyden parantamisen kautta. Tällöin kilpailukyky, joka vaikuttaa vientiin, ja työmarkkinoiden reformit ovat välttämättömiä. Työllisyyden paranemisesta huolimatta olemme edelleen valovuosien päässä potentiaalisesta tulotasosta.  En lähde pohtimaan näitä sen enempää tässä. Työmarkkinareformeista enemmän Puheen vuorossa ”Työmarkkinauudistukset ovat duunarin paras ystävä.” Kilpailukyvystä euron pakkopaidasta tulee enemmän juttua muutaman viikon päästä, kunhan vaalit ovat ohi.

 

Suomi pitää ottaa takaisin, sillä nykyisellä menolla, jota on harrastettu parikymmentä vuotta, tuloksena on perikato. Aikaisempien sukupolvien ylösrakentama hyvä Suomi tuhotaan. Ilmeisesti eduskunnassa, ammattiyhdistysliikkeessä ja työnantajajärjestöissä ei ole sisäistetty, kuinka radikaalisti taloudellinen ympäristö on muuttunut euron ja globalisaation myötä. Kannattaa muistaa Darwinin opetus: Kun ympäristö muuttuu, vain muutokseen sopeutuvat säilyvät hengissä. Hallituksen ja eduskunnan on vihdoista viimein alettava johtamaan maata kohti parempaa tulevaisuutta ottamalla ohjat käsiinsä ja tekemällä taloudellisen ympäristön muutoksien vaatimat reformit, vaikka ammattiyhdistysliike ja työnantajat nurisisivat. Jotta vakava taloudellinen tilanne ei pääsisi unohtumaan, jokaisen kansalaisen tulee pitää rinnuksissaan nappia, jossa lukee ”KYSE ON TALOUDESTA, TOOPET”, jotta pääasia ei pääsisi unohtumaan.

 

Vilho Mäkelä

www.vilhomakela.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Hyvä otsikko ja opetus tuo: Kyse on taloudesta, toopet.

Joko näissä vaaleissa uskot tai ensi vaaleissa itket ja uskot.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

En ole itse keksinyt iskulausetta. Kopioin sen Carvilleltä. Siitä on tullut yksi lentävistä lauseista maailmalla.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ilmasto-ongelma ei koske meitä, koska koko hiilidioksidi-ilmasto-ongelmaa ei ole olemassakaan. On tosiaan kyse koko ihmiskunnan taloudesta väestönkasvuineen ja resurssipulineen, kärjessä helpon ja halvan löpön lopahtaminen ennen aikojaan. Sopeutuminen tulee olemaan aika raakaa.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Ilmasto-ongelma on itsessään ongelma. Kuinka maapallon keskilämpötila on mitattu? Sehän on indeksi, jossa on painot. Koko ajan löytyy uusia ns. hiilinieluja. Oliko se kuukausi sitten, havaittiin, että meressä olevat ruohot sitovat hiilidioksidia ja paljon. Ennen ei otettu laskelmissa huomioon. Katselin vuosi sitten dokumenttia, jossa kerrottiin että esihistoriallisellA ajalla kasvit meinasivat tukehtua, koska ilmassa oli liian vähän hiilidioksidia. Kasvithan sisäänhengittävät hiilidioksidia ja uloshengittävät happea. Että näin. Koko ajan tulee ristiriitaista tietoa. Mihin pitäisi uskoa?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kuinka maapallon keskilämpötila on mitattu?"

https://www.carbonbrief.org/explainer-how-do-scien...

"Koko ajan löytyy uusia ns. hiilinieluja."

Eiköhän. Ongelma lähinnä se, että ihmiset tuovat kiertoon ylimääräistä hiiltä kaivelemalla tai porailemalla kalliosta sitä. Sitten nähdään ilmakehässä hiilidioksidia ja nähdään jäätiköiden ja kasvillisuuden koon muuttuvan satelliitista.

"Katselin vuosi sitten dokumenttia, jossa kerrottiin että esihistoriallisellA ajalla kasvit meinasivat tukehtua, koska ilmassa oli liian vähän hiilidioksidia. Kasvithan sisäänhengittävät hiilidioksidia ja uloshengittävät happea. Että näin."

Niin? Ja esihistoriallisella ajalla myös esimerkiksi meristä kuoli melkein kaikki elämä kun hiilidioksidia oli liikaa. Ilmakehä ollut myös niin happipitoinen että maa on jäätynyt.

"Koko ajan tulee ristiriitaista tietoa. Mihin pitäisi uskoa?"

Missä se ristiriita on? Ilmakehän koostumus on muuttunut planeetan elinkaaren aikana. Tässä vähän dokumenttia mikä tiivistää kivasti puoleentoista tuntiin sen 4,5 miljardia vuotta: https://youtu.be/uHUTbq-j0UU

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

En ole montaa kertaa suositellut persun blogia, mutta nyt suosittelen.

"Työmarkkinareformeista enemmän Puheen vuorossa ”Työmarkkinauudistukset ovat duunarin paras ystävä.” "

Ongelma on siinä että se joka sanoo tämän duunarille ei saa sillä duunarin suosiota ja menettää ääniä. Näin käy, olkkonpa sanoja kokoomuslainen, demari, tai persu.

Siispä tätä sanomaa ei vaaliteltoilla levitetä. Kukapa ehdokas haluaisi ettei tulisi valituksi.

Vielä kun lisään tähän että tämä "työmarkkinauudistus" on kirosana niin sikauluksisille, kuten myös valkokaulusduunareille, riippumatta siitä mitä puoluetta duunari kannattaa ja äänestää.

Sama koskee verotusta. Kaikki duunarit, kokoomusta äänestävät ja vasemmistoliittoa äänestävät duunarit, sinikauluksiset ja valkokauluksiset duunarit, kaikki ne inhoavat veroja, eikä veronkorotuksista voi vaaliteltoilla puhua, ilman että menettää ääniä.

Vaaliteltoilla puhutaan joutavista asioista, kuten maahanmuutosta, tai asioista joihin ei oikeasti voi vaikuttaa, kuten EU:sta, tai ilmastonmuutoksesta, mutta ei niistä asioista joihin eduskunta pystyy vaikuttamaan, kuten maan talouden hoito.

Tässä on se pullonkaula.

Siispä Suomi sekä menettää työpaikkoja, että velkaantuu lisää, seuraavallakin vaalikaudella.

Demokratia on siitä hyvä asia että kansa saa päättää omista asioistaan, mutta se on siitä huono asia että kansa voi päättää hyvin tai huonosti ja valitettavan usein se näyttää päättävän huonosti.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Epämiellyttävistä, mutta tarpeellisista ja jopa elintärkeistä muutoksista, on hankala puhua, kun pelkää menettävänsä ääniä. Tällöin ehdokkaat alkavat "nuolla" äänestäjiä. Olen ollut teltoilla ja puhunut näistä asioista ihmisten kanssa. En välitä reaktoista, kun tiedän olevani oikeassa. Samoin tapahtui luenoillakin aikoinaan. Luentopalautuksissa sain sekä ylistyksiä että haukkuja. En välittänyt, koska haukkuva koira ei pure.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Koko ongelman perusta oli se että liityimme Euroon liian korkealla markkakurssilla. Miksi tämä tehtiin, sitä en tiedä. Seuraus, yksi niistä oli että suomalaisen duunarin palkka nousi yhdessä yössä lähes tasoihin saksalaisen tai ruotsalaisen kanssa. 1999 -2002 suomalainen siis rikastui mutta vain hetkeksi.
Saatoimme ostaa uusilla euroilla paljon enemmän kuin markoilla, ulkomaista tavaraa kuin mitä saatoimme ennen euroon liittymistä. Palkat ja hinnat muuttuivat molemmat kotimaisille tuotteille samalla kurssilla joka alensi kysyntää ja lisäsi tuontia.
Tästä seurasi että vientituotteemme, ennen kaikkea teollisuustuotteet, tulivat liian kalliiksi myydä ulos.
Tämä ei tietenkään koske massatuotantoa kuten paperi ja sellu joissa palkkojen osuus on varsin mitätön. Nokia ja muu elektroniikkateollisuus alkoi kutistumaan hurjaa vauhtia, esimerkkeinä Elqotec ja Perlos. Näiden siirtyminen halpatuotantomaihin nopeutui. Kunnes lopulta mitään ei ollut käytännössä jäljellä enään 2010.
Sama koski lähes kaikkea tuotantoa jossa tarvitaan ihmistyövoimaa vähänkään enempää.
Meillähän ei enää käytännössä ole tekstiili- tai kenkäteollisuutta, huonekaluteollisuus alkaa olla henkitoreissaan, kotitalouskoneita ei täällä valmisteta, ym. ym.
Kiina-ilmiö on sitten se joka on ikäänkuin piste iin päällä. Nyttemmin myös Intia ja muut ns. kehittyvät maat ottavat osansa.
Nyt meillä on edessä aika, nk. palveluammattien aika, jolloin elämme siitä että pesemme toistemme paitoja tai tarjoilemme ruokaa toisillemme. Se ei tietenkään voi pitää kansakuntaa pystyssä. Pitäisi ainakin olla kymmeniä miljoonia turisteja jolloin erilaiset pienpalkka-alat, kuten ravintola- ja hotellityö antaisi työtä ja minimaalisen toimeentulon osalle väestöä. Olemme tässäkin valitettavasti häviäjiä sillä mitään massaturismia emme tänne saa. Vaikka talvi ja jossain määrin myös kesä vetääkin turisteja määrät ovat aina suhteellisen pieniä.
Tähän on yksi syy ja se on sijaintimme. matkat eivät ole ongelma vaan kalleus. Meillä kaikki maksaa hieman enemmän kuin Espanjassa. Välimatkat ovat pitkiä, kaikkeen tarvitaan lämmitystä, infran ylläpito maksaa paljon: Muualla riittää käytännössä että pillarilla pusketaan maa tasaiseksi ja levitetään asfaltti, meillä täytyy kaivaa pari metriä, tehdä routaeristykset, talvella kulutamme sitten kesällä päällystetyn tien pinna niin että lähes joka toinen vuosi täytyy asfaltoida.
Talviturismi on myös aina lyhytkestoista, ei tänne tulla viikoiksi, vaan enemmänkin päiviksi. Sama koskee meidän kesäturismiamme.

Mikä sitten avuksi?
Koulutus niin että teemme kaiken aina vähän tehokkaammin kuin muut. Tämä ei voi koskea teollisuustuotantoa koska robotisointi on maailmanlaajuista ja myös halpatyövoiman maissa käytetään robotteja kaikkeen siihen mihin meilläkin.
Ns. innovaatiot? Maailmalla on satoja miljoonia insinöörejä jotka tekevät työnsä halvemmalla kuin me pystymme eivätkä ihmiset ole missään sen tyhmempiä kuin muuallakaan. Koulutus monin paikoin on paljon parempaa ja tehokkaampaa ja tähtää nimenomaan tuottavaan työhön, ei suinkaan akateemisiin maisterintutkintoihin jotka eivät tuo tuotantoon mitään lisäarvoa, ainoastaan kuluja. En tietenkään tarkoita vähätellä maistereita, heillä on oma osuutensa tehtävänä yhteiskunnassa.
Innovaatiollahan tarkoitetaan kai lähinnä keksintöjä?
Jos meillä keksitään jotain ja aloitetaan valmistus niin se siirretään hyvin nopeasti halvemman työvoiman maahan voiton maksimoimiseksi ja siksi että hyvin nopeasti alkaa kopioita tulemaan.
Ostin aikoinani kainuulaiselta huonekaluvalmistajalta konttorikalusteet, männystä valmistetut.
Silloin heillä oli vientiä mm. Sveitsiin, Ranskaan ja jopa Japaniin. Yritys kaatui sittemmin.
Miksi? Tuotteet olivat laadukkaita ja niille oli ostajakunta, oli paikalliset myyntikanavat mutta ei, ei onnistunut. Esteenä oli, tämä on oma olettamukseni, hinta. Ostajakuntaa kyllä oli tuotteelle mutta ei riittävästi hinnan takia.
Mistä sitten korkea hinta johtui? Oliko syynä koko tuotantoketjun kalleus alkaen puun istuttamisesta, kantohinnasta, käsittelystä, kaikista kuljetus- ym. -kustannuksista, tuotantotilojen kustannuksista, korkeista palkoista (tätä en oikein usko, palkathan meillä eivät ole korkeammat kuin asiakasmaissakaan), jälleen kuljetuskustannukset ja viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä, koko ketjua rasittava verotus.
Verotus, jota on kiristetty mahdottomasti sitten 1970-luvun kun hyvinvointia alettiin toden teolla "rakentamaan". Tuolloisten, useimmiten SDP ja Keskustavetoisten hallitusten ainoa ratkaisu kaikkeen oli että joko korotetaan sitä ja tätä veroa tai keksitään uusi vero tai maksu.
Olemme aivan ilmeisesti ylittäneet jo kauan sitten kriittisen veropisteen jonka jälkeen jokainen veronkorotus tuhoaa enemmän kuin se tuottaa.
Veroja tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon se on tietenkin välttämätöntä mutta jossain kohtaa tulee vastaan piste jossa jokainen veronkorotus heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa. Ja nähdäkseni olemme sen jo ohittaneet kauan sitten.

Meidän täytyy siis alkaa oikeasti karsimaan menoja eikä lisäämään niitä.
On palattava takaisin jonkin matkaa. Mutta ensin on lopetettava hölmöilyt kuten "maksuton toisen asteen koulutus". Koulutushan on jo maksutonta, vain oppimateriaali täytyy hankkia itse. Kyseessä on siis ehkä 1000 euroa / lukuvuosi. Ei ole mikään ylitsepääsemätön summa. Ehkä joillekin harvoille, heille voisi silloin järjestää esim. stipendin muodossa tarvittava oppimateriaali.
Tällaisia asioita on paljon, esimerkkinä edelleen ns. subjetiivinen päivähoito. Monissa kilpailijamaissa ei edes ole yhteiskunnan lähes täysin maksamaa päivähoitoa puhumattakaan subjetiivisuudesta. Yksinkertaisesti, jos toinen vanhemmista on kotona niin silloin ei ole kunnallista, tuettua päivähoitoa.
En ole lapsivihamielinen, itse hoidimme kaiken tämän aikanamme ilman penninkään tukea mistään.
Miksi koulujen täytyy kuskata oppilaat busseilla laskettelukeskuksiin, maksaa rinnemaksut ja välinevuokrat?
En luettele enempää. Jokainen voi tykönään ajatella mikä on tarpeellista ja mikä ei. Yhteiskunnan asia ei ole huolehtia kaikesta.

Sanotaan että kyse on tasa-arvosta. Ja kattia kanssa. Jos ei ole niin ei ole. Ihmisen täytyy ottaa enemmän vastuuta itsestään, muutoin me emme pärjää.
Tulemme velkaantumaan entistä enemmän, nythän on jo lupailtu 12 mrd:ia lisävelkaa seuraavan neljän vuoden aikana. Velkasumma olisi jo 116 miljardia vaiko enemmän?
Kun korot jossain vaiheessa alkavat nousemaan niin edessä on monin kerroin vaikeammat ajat jos mitään ei tehdä nyt.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Yhdyn valuuttakurssikritiikkin. Meillä on kiinteä valuuttakurssi muihin euromaihin nähden. Kun palkkapolitiikka on epäonnistunut (nostanut vientihintoja liikaa), ei enää voi devalvoida. Vaalien jälkeen kirjoitan tästä enemmän: esimerkiksi, millä perusteilla Suomi vietiin euroon?

Yhdyn globalisaatiokritiikkiin. Vapaakauppa nostaa kaikkien hyvinvointia PITKÄLLÄ ajanjaksolla ja kun ei ole mitään KAUPANESTEITÄ. Esim Kiina on manipuloinut valuuttakurssiaan, luonut muitakin kaupanesteitä, kuten epäsymmetrisiä tulleja ja hankaloittanut ulkomaisten investointien tuloa Tämän lisäksi Kiinan hallitus suosii "hikipajoja", joissa poljetaan palkkoja. Kaikki tämä tehdään siksi, että Kiinan hallitus saisi kerättyä valuuttatuloja (lue: elää muiden kustannuksella), joilla ostetaan ulkomaisia yrityksiä, kaivoksia ja viljelymaata. Missä ovat ihmisoikeuksien puolustajat, kun Kiinan työntekijöitä kurjistetaan? Ei ihme, että esim. presidentti Trump on korpeentunut.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Tässä Kiinan kohtelussakin pitäisi menetellä tasan vastakkaisella tavalla.
Nyt Eurooppa haukkuu Donald Trumpia joka yrittää tehdä jotain Kiinan harrastamalle vääryydelle.
Kun Eu:n pitäisi liittyä samaan rintamaan USA:n kanssa ja pakottaa, yksinkertaisesti pakottaa Kiina ihmisoikeuksissa järjelliselle polulle.
Pakottaa Kiina päästämään renmimbin kellumaan jolloin keinotekoinen valuuttaetu poistuisi.
Kiina on jo siinä tilanteessa että sen on pakko suostua myönnytyksiin pakotteiden pelossa tai kaupan pienenemisen pelossa.
Jos Kiinalaisten elintaso äkkiä alenee kauppasulun tai -sodan tai pakotteiden takia siellä puhkeaa niin suuret levottomuudet että sitä ei hallinto halua.
Kiinalla on tietenkin painostuskeinona valtava määrä USA:n ja eurooppalaisia velkakirjoja joita myymällä se saisi USA:n ja Euroopan talouden horjumaan. Sitä se ei kuitenkaan voisi tehdä koska silloin noiden papereiden hinnat romahtaisivat ja suurin kärsijä olisikin Kiina itse. Eli sekään ei toimisi.
Kiinalle jäisi vain myöntyminen sekä ihmisoikeuskysymyksessä että valuutan vapauttamisessa. Ja tämä puolestaan nostaisi kustannustasoa Kiinassa.
Sellaiset pelot kuin että Kiina ja Venäjä lähentyisivät ovat aivan turhia. Ne voivat lähentyä poliittisilla tasolla mutta käytännössä ei tapahtuisi yhtään mitään. Venäjän markkinat eivät riitä alkuunkaan Kiinalle eikä Venäjä halua lisätä halpatuontia Kiinasta. Venäjällä on aivan tarpeeksi omissa ongelmissa ja siinä että se edes yrittää nostaa talouttaan öljy- ja kaasuriippuvuudesta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Muuten varsin järkevää tekstiä, mutta pitää kiinnittää huomio tähän sinun negatiiviseen suhtautumiseesi siihen miten Kiina käyttää valuuttansa arvon säätelemistä parantaakseen kilpailukykyään.

Sallisit kuitenkin sen saman sääntelyn jos kyseesä olisikin Suomi.

Minä olen sitä mieltä että nämä kansalliset valuuttakeinottelut pois ja antaa yritysten kilpailla keskenään reilusti, globaalilla tasolla.

Tietenkin pikkuhiljaa pitäisi päästä yhteisiin direktiiveihin työolosuhteiden suhteen, standardisoinnin suhteen, kuluttajansuojelun suhteen, ihan globaalilla tasolla,eikä vain EU:n puitteissa.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #11

Jos vaivaudut lukemaan ensin, sen jälkeen ajattelemaan ja lukemaan uudelleen niin ehkä aukeaa, ehkä ei.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #12

Jos ei aukea,
niin mitäs sitten teherään?

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #11

Devalvaatio on eri kuin säätely, jota Kiina harrastaa. Kiina säätelee valuuttaansa säätelemällä pääomavirtoja, jolloin aliarvostus ei näy valuuttavarannossa. Suomen kohdalla markka-aikana valuuttavarannon hupeneminen pakotti devalvaatioon. Valuuttakurssia ei voinut panna mille tasolle tahansa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Esimerkiksi ilmasto-ongelma ei koske meitä."

Kyllä koskee. Suomella ei nimittäin ole omaa planeettaa.

Tietysti jos tämä ei koske meitä niin sitten ei varmaan ole mikään ongelma että tänne tulee vaikka 50 miljoonaa mustaa ihmistä jostain afrikasta, optimaalisemmille ilmastovyöhykkeille.

"jotta pääasia ei pääsisi unohtumaan"

Eikö pääasia ole suomalaisten selviytyminen?

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Miten se koskisi meitä? Päästömme noin 0.1 %. Vaikka menisimme päästöttömään aikakauteen, sillä ei ole mitään vaikutusta maailman tilanteeseen. Jotakin suhteellisuuden tajua, kiitos. Toivon, että menette Kiinaan, Intiaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin, Saksaan ja muihin isojen päästöjen maihin saarnaamaan päästöjen alentamisesta. katsotaan, mitä tapahtuu.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Miten se koskisi meitä?"

Koskee sillä tavalla että asutaan samalla planeetalla emmekä ole mitenkään eristyksistä muista vaan riippuvaisia muista.

"Vaikka menisimme päästöttömään aikakauteen, sillä ei ole mitään vaikutusta maailman tilanteeseen."

Mutta maailman tilanteella on vaikutusta meihin. Tilanne olisi eri jos tuottaisimme energiamme ja ravintomme itse. Nyt nämä tulee muualta tänne ja olemme riippuvaisia siitä.

Olemme siis riippuvaisia siitä mitä muualla maailmassa tapahtuu ja siksi Suomi pitäisi saada ravinnon ja energian suhteen omavaraiseksi että pysytään paremmin erossa konflikteista.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Meidän ei tarvitse hyväksyä 50 miljoona ihmisen invaasiota. Eikö Afrikassa pystytä kehittämään ja omaksumaan vähäpäästöistä teknologiaa

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Afrikassa on kaikkea, on lämmitä, aurinkoa, tuulta, vettä, valtavasti maata, öljyä, mineraaleja, puuta.
Missä on se ongelma?
Miksi siellä ei mikään onnistu?
Pinta-ala lähes satakertainen Suomeen verrattuna, väkeä 31 / km2, Euroopassa 70 / km2.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

"Missä on se ongelma?"

Ilmastovyöhykkeiden siirtyessä ihmisille sopivat asuinpaikat muuttuvat ja siitä alkaa kansainvaellusta.

Samaa voi kysyä vaikka että miksi hunnit lähtivät liikuskelemaan aroilla ilmaston viiletessä, alkoi kansainvaellukset ja siinä rytäkässä Länsi-Rooma romahti. Ikuisen kasvun varaan rakennetulla taloudella oli toki vaikutuksensa myös.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #22

Hehän voivat liikkua Afrikassa paikasta toiseen. Olisivat tutussa kulttuurissa. Mikä pakko tänne on tulla?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #23

Ei se onnistu kun vettä haihtuu enemmän mitä kuumempaa niin siellä helposti elinkelpoista ympäristöä vähenee joten ylimääräiset ihmiset tulevat sinne missä on elinkelpoista tilaa.

Elinkelpoinen vaikka sellainen missä on metsää, peltoa tai jokia ja järviä.

Ihmiset ovat sellaisia, että hengissä pysyäkseen tekevät kyllä mitä tahansa. Tappavat vaikka ja syövät lajitovereitaan. Tai jos ennakoivat tapahtumia niin tekevät vaikka etnisiä puhdistuksia.

Eli tällä menollahan tuo tulee että kansainvaellukset romahduttaa eurooppalaiset yhteiskunnat, että ei ole mitään "Suomea". Suomi tietysti romahtaa kun on täysin riippuvainen muista, että on vain nälkäisiä ihmisiä ja lauma mikä tulee tänne, että sitten tapellaan elintilasta.

Ei ole mikään ensi vuosikymmenen juttu vaan usean vuosisadan prosessi, kuten vaikka se Länsi-Rooman romahtaminen kun Hunnit alkoivat liikuskella kylmillä aroilla vähän mukavemmille paikoille.

Se on semmoinen juttu, että ei ole olemassa mitään "valtion rajoja" kun koko yhteiskunta romahtaa kun kaikki ajattelevat vain omaa napaansa.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #27

Afrikka on n. 30 milj. km2. Eurooppa 10 milj.
Afrikassa asuu n, 1,2 mrd. Euroopassa 750 milj.

Kummassa on tilaa?
Kun Afrikan keskiosat vähän kuivahtavat niin sinne tulee valtavasti viljelykelpoista maata jota Afrikassa on muutenkin jo vaikka kuinka paljon kun vain vaivautuu raivaamaan.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #22

Kuinka tuttu kasvuteoria on Teille (Solowin kasvumalli)? Onko Teille tuttu asia, että taloudessa on kasvupakko eli potentiaalinen bruttokansantuote. Kasvu tapahtuu itsestään. Jos sitä estetään, tuloksena on työttömyyden kasvu (Okunin laki).

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #24

"Kuinka tuttu kasvuteoria on Teille (Solowin kasvumalli)? Onko Teille tuttu asia, että taloudessa on kasvupakko eli potentiaalinen bruttokansantuote. Kasvu tapahtuu itsestään. Jos sitä estetään, tuloksena on työttömyyden kasvu (Okunin laki)."

Olen tuosta perillä ja kyseessä on rikkinäinen talousjärjestelmä.

Ikuinen kasvu on mahdotonta.

Myös se Rooman keisarikunta oli jatkuvan kasvun varaan rakennettu. Toimi niin, että marssittivat legioonia uusille alueille, sieltä saivat orjia taloutta pyörittämään ja maat jaettiin eläkkeenä legionaalaisille. Sitten kun olivat vallanneet lähes koko tunnetun maailman niin tuli vähän talousvaikeuksia, että piti sitten maksaa niille legioonille ja löivät rahaa ja valuutta alkoi mennä arvottomaksi. Valtion talous oli siis aika kuralla, ilmasto viileni ja Länsi-Rooma romahti siihen kun ihmiset alkoivat liikuskella.

Tuo jatkuvan kasvuun perustuva talousjärjestelmä vähän sellainen, että se lähinnä palvelee rikkaita jotka elävät kaukana kaikesta kurjuudesta että niitä se maailman romahtaminen koskee viimeisenä. Itseasiassa vasta siinä kohtaa kun on myöhästä tehdä enää yhtään mitään.

Talousjärjestelmää pitääkin vähän korjata että ei oltaisi riippuvaisia siitä ikuisesta kasvusta tai siitä, että kaikki edes tekisi työtä. Vähentää vaikka työaikaa ja jakaisi työkuormaa ja varallisuutta tasaisemmin.

Mahdollista myös sekin, että ihmiskunta joutuu tekemään päätöksiä omistusoikeuden rajoittamiseen kun nyt pieni porukka omistaa puolet maapallosta.

Jos mitään ei tehdä niin lopputuloksena on todennäköisesti massiivinen romahdus ja silloin ei oikeasti ole kenelläkään kivaa.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #29

Talouskasvun moottori on TUOTTAVUUDEN KASVU eli teknologian kehitys. Elintaso ja liittyy reaaliseen palkkaan, joka puolestaan on sama kuin työn fyysinen rajatuottavuus. Tällöin taloudellisen kasvun myötä elintaso nousee. Jos jotkut rikastuvat enemmän kuin toiset, mitä sitten. Jos ottaa kantaa talouden toimintaan, pitäisi olla edes jonkinlaisia perustietoja. En lähde sen enmpää harrastamaan ilmaista etäopetusta. Se on 700 € tunti plus ALV.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #22

Ei Länsi-Rooma romahtanut Attilan touhuihin. Attilan kuoltua hunnien "valtio" romahti, ei Rooma. Rooma on aina ollut hyökkäysten ja kansainvaellusten kohteena ja syy on kyllä ollut Rooman varaus. Ei esimerkiksi keltit hyökänneet Roomaan nälän ajaneena. Kyse oli ryöstöretketsä. Nykyään näyttää tapahtuvan sama. Euroopan vauraus on houkutus eli vetotekijä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #28

Länsi-Rooman hajoaminen oli usean vuosisadan prosessi ja sen syynä oli kun ikuisen kasvun varaan rakennettu talous ei voinutkaan kasvaa enää, ilmasto viileni ja alkoi kansainvaellusaika.

"Ei esimerkiksi keltit hyökänneet Roomaan nälän ajaneena. Kyse oli ryöstöretketsä."

Keltit hyökkäsi Roomaan jotain 580v ennen kuin Rooma alkoi hajota.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #31

Mitenköhän se on? Keltit hyökkäsivät aikakirjojen mukaan Roomaan ensimmäisen kerran 390 eKr. Sitä kutsutaan ryöstöretkeksi. Jo silloin Rooman vauraus oli vetotekijä. Onkohan tässä yhtäläisyys nykyiseen "siirtolaisuuteen", jonka kohteena on vauras Länsi-Eurooppa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #36

Ihmisten eriarvoisuus on ollut motiivi myös monille muille verisille episodeille maailmanhistoriassa, sekä kansallisella tasolla, että myös kansainvälisellä tasolla.

Hitlerille Euroopan ryöstely oli mieluista puuhaa, eikä kaikkia ryöstettyjä kulta-aarteita, taide-aarteita ja muita aarteita ole vieläkään löydetty. Aikanaan Ruotsalaiset ryöstelivät keskeisessä Euroopassa taistellessaan luterilaisuuden puolesta. Ruotsin linnat ja aateliskartanot ovat vieläkin pullollaan Euroopasta ryöstettyä saalista. Kaksi kolmannesta ryöstettyjen alueiden sivileistä kuoli noina levottomina aikana.

Ranskan suuri vallankumous, verisine seurauksinenn, johtui alunpitäen yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, samoin Venäjän vallankumoukset ja Suomen kukistettu työväenkapina sata vuotta sitten.

Ellemme pidä huolta siitä ettei yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasva, edessämme on pian taas sama kohtalo kuin esi-isillämme historiassa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #36

"Mitenköhän se on? Keltit hyökkäsivät aikakirjojen mukaan Roomaan ensimmäisen kerran 390 eKr. Sitä kutsutaan ryöstöretkeksi."

Niin, mitä sitten?

Ja Rooma alkoi hajota 200-luvulla ja prosessi kesti lähes 300 vuotta jonka seurauksena Länsi-Rooma hajosi.

Siinä on siis aika monta sataa vuotta välissä. Näillä tapahtumilla ei ole tekemistä keskenään.

Rooman hajoamisprosessi liittyy vahvasti talouden romahtamiseen ja kansainvaellukseen mikä alkoi ilmaston viilenemisen seurauksena.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #39

"Mitenköhän se on? Keltit hyökkäsivät aikakirjojen mukaan Roomaan ensimmäisen kerran 390 eKr. Sitä kutsutaan ryöstöretkeksi."

Tuolla Roomalla tarkoittanet Rooman kaupunkivaltiota eli tasavaltaa. Et varsinaista Rooman keisarikuntaa?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #41

"Tuolla Roomalla tarkoittanet Rooman kaupunkivaltiota eli tasavaltaa. Et varsinaista Rooman keisarikuntaa?"

Eihän mitään keisareita tuolloin vielä ollut, ne tuli vasta 400 vuotta myöhemmin.

Attilan kuoleman aikoihin läntinen Rooma oli jo erilaisten germaaniheimojen armoilla, ne tappeli siellä keskenään vallasta ja nimesivär keisareita oman tahtonsa mukaan, riippuen siitä kuka kulloinkin oli niskanpäällä.

Nämä kristityt germaaniheimot myös käytännössä puolustivat Rooman alueita Attilan hallitsemia pakanallisia germaaniheimoja vastaan.

Niin että se oli Läntisen Rooman tilanne silloin. Itäinen Rooma oli vielä vahvasti olemassa ja se oli yksi aktiivinen osapuoli lännessä vallasta kamppailevien germaaniheimojen keskinäisissä välienselvittelyissä. Pian läntinen Rooma lakkasi käytännössä olemasta, vaikka monet germaaniheimot kunnioittivat sen luomaa hallinnollista systeemiä ja olisivat halunneet omia sen itselleen ja säilyttää perintönä. Vaan niin ei käynyt ja se Rooman perintö katosi jonnekin, jatkuen ainoastaan paavin vallassa läntisessä maailmassa.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #44

Tein vain selventävän kysymyksen Karnaatulle. len kyllä tutustunut Rman histriaan j kauan sitten.

Yksi kirjain kieltäytyy.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #46

Tuskinpa me tästä asiasta saadaan riitaa aikaiseksi. Tietolähteet on yhteiset ja se mitä on tapahtunut on tapahtunut niinkuin on tapahtunut, riippumatta siitä mitä mieltä me niistä tapahtumista ollaan. :)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #46

Jaa se oli minulle..

Niin siis minä puhuin Länsi-Rooman hajoamisesta mikä alkoi 200-luvulla ja oli usean vuosisadan prosessi.

Blogisti sitten puhui kelttien ryöstöretkestä Roomaan mikä tapahtui noin 580v tätä aiemmin eikä sillä ole mitään tekemistä asian kanssa.

Länsi-Rooma romahti hitaasti, se oli sellainen useiden sukupolvien prosessi että silloin eläneet ihmiset eivät sitä mitenkään selvästi tiedostaneet mitä tapahtui kun oli sen verran hidasta.

Vähän niinkuin nykyinen ilmastonmuutos. Kyllä se tapahtuu ja on useiden sukupolvien prosessi. Minulle tuo tulevaisuuden skenaario on aika selkeä jos ihmiskunta jatkaa tähän tapaan, rakentamalla maailmaa ikuisen kasvun varaan resurssien ollessa rajallisia ja ilmaston lämmetessä ilmastovyöhykkeiden vähän muuttuessa joka yhdessä väestönkasvun kanssa tekee kansainvaellusta.

Minusta on varsin asiallista kysyä päättäjiltä että miksi eivät ole saaneet yhtään mitään aikaiseksi vaikka on 50v tiedetty että tässä on ongelma. Kyllä sen pitäisi olla selvää että rakentamalla yhteiskuntaa johdonmukaisesti kestävälle pohjalle se tulee ajan kanssa halvemmaksi kuin että juosten kusemalla tehdään kaikki ja sitten velkarahalla tehdään kaikki muutamaan kertaan uusiksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Meidän ei tarvitse hyväksyä 50 miljoona ihmisen invaasiota."

Ei se ole meidän hyväksymisestä kiinni. Luonnollisesti eurooppalaiset yhteiskunnat romahtavat Suomi mukaanlukien kansainvaelluksessa ja jonkun suomalaisen hyväksymisellä on lähinnä kusiaisen valtuudet maailmassa jossa ihmiset taistelevat eloonjäämisestään.

Afrikkalaisten päästöillä ei tässä ole juurikaan merkitystä vaan sillä miten nopeasti ilmastovyöhykkeet alkavat siirtyä. Siinä vaikuttaa myös suomalaisten päästöt kun ne eivät pysy rajojen sisäpuolella.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #21

Suomen päästöt ovat 0.1 % maailman päästöistä. Tälläkö on vaikutusta Afrikan ilmastoon? Euroopan yhteiskunnat eivät romahda mihinkään, kun ihmiset siirtyvät Afrikassa alueelta toiselle. Kysykää Afrikan eri valtoiden asukkailta, hyväksyvätkö he maahanmuuton. Miksi meidän pitäisi hyväksyä se?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #25

"Suomen päästöt ovat 0.1 % maailman päästöistä. Tälläkö on vaikutusta Afrikan ilmastoon?"

Eipä oikein. 7.5 miljardin ihmisen päästöillä kokonaisuudessaan on.

"Euroopan yhteiskunnat eivät romahda mihinkään, kun ihmiset siirtyvät Afrikassa alueelta toiselle."

Ne siirtyykin elinkelpoiselle alueelle.

"Miksi meidän pitäisi hyväksyä se?"

Ei kyseessä ole mikään hyväksymisasia. Ihmiset nälissään metsästävät toisiaankin joten jonkun hyväksymisellä ei ole yhtään mitään merkitystä. Eloonjäämisvietti semmoinen asia että se menee ohitse melkein kaikesta.

Kyse on siitä, että pysyykö ihmisten elämä kotiseudullaan siedettävänä. Mikäli ihmisten elämä kurjistuu afrikassa ilmaston muuttuessa ja väestönkasvun seurauksena, tänne tulee tulevina vuosisatoina vaikka 50 miljoonaa ylimääräistä kun täällä on tilaa eikä mitään rajoja ole kun valtiotkin luhistuneet siinä kohtaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #25

Jos minä heitän auton ikkunasta karamellipaperin, tai kaljatölkin niin arvaamalla sanoisin että se ei ole kuin alle promillen koko suomen tai koko kaupungin roskaamisesta.

Voinko minä siis täysin hyvällä omallatunnolla jättää omat roskani sinne maantien tai kadun varteen, vedoten vielä siihen että on vielä minuakin pahempia roskaajia.

Blogistin logiikalla on täysin luonnollista, normaalia, sallittua ja suositeltavaa ettei minun tarvitse kantaa mitään huolta omalta osaltani kaupungin roskaamisesta, eihän minun osuuteni siitä roskaamisesta ole kuin yhden suhde kuuteenkymmeneen tuhanteen, jos kaupungin väkiluku olisi se 60 000.'

Jos asuisin Helsingissä niin minun osuuteni Helsingin saastuttamisesta ja roskaamisesta olisi vain yhden suhde kuuteensataan tuhanteen, siis ei juuri mitään.

Jos minun toskaamiseni suhteutetaan koko Suomen roskaantumiseen, niin minun osuuteni siitä kokonaisuudesta on yhden suhde kuuteen miljoonaan.

Näin ollen on täysin tyhmää että minä piittaisin mitään omista roskistani, siitä vain ulos auton ikkunasta.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #33

Pitäisi argumentoida: MEIDÄN OMALLA alueella joku heittää yhden tölkin (0.1 %). Oman alueen asukkaat eivät heittele enemmän kuin yhden tölkin, 0.1 %. MUILLA alueilla olevat heittelevät tölkejä MEIDÄN alueelle rajan takaa, jolle emme mahda mitään ja se lisaa roskaamista MEIDÄN OMALLA alueella.

Näinhän tapahtuu päästöissäkin. Meidän päästöt omalla alueella on 0.1 %. Esim. Kiinan kokonaispäästöt ovat 28 % ja ne leijuvat tänne. Emme mahda sille mitään.

Mites on, eikö pitäisi argumentoida tölkki-tapauksessa, kuten tein.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #35

Näinhän tapahtuu päästöissäkin. Meidän päästöt omalla alueella on 0.1 %. Esim. Kiinan kokonaispäästöt ovat 28 % ja ne leijuvat tänne. Emme mahda sille mitään.

Siellä Kiinassa on 1400 miljoonaa asukasta. Jos se jaetaan suomen kokoisiin alueisiin, siitä tulee 250 kappaletta Suomen kokoisia alueita.

Sinä kerrot jokaiselle näille Kiinan alueille erikseen ettei niiden tarvitse välittää mitään omista päästöistään ilmakehään, koska niiden osuus on vain 0.1% maapallon kokomaispäästöistä (vai miten se oli)

Niinpä kaikki nämä 250 Kiinan aluetta, selä Suomi, tupruttavat hyvällä omallatunnolla, sinun ohjeittesi mukaan kaikki päästönsä ilmakehään. Osaatko laskea paljonko se tekee yhteensä maapallon kaikista päästöistä. Minä en osaa, mutta eiköhän se liene useita kymmeniä prosentteja maapallon kokonaispäästöistä.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #37

Enhän minä ole kehottanut LISÄÄMÄÄN päästöjä. Kiinassahan näin tehdään. Viis veisataan muista. Sanonta "Länsimaat teollistuivat kivihiiltä polttamalla. Nyt on meidän vuoro teollistua." Ei ole päästöjä vähentävää teknologiaa. Oletteko kuulleet ilmastomarsseista Kiinassa? Kiinalaiset johtajat puhuvat paljon kansainvälisissä kokouksissa.

Lopetan jankutuksen Teidän kanssa tähän. Minulla on huonoja kokemuksia opiskelijoiden kanssa. Jos vastaa, vastaväitteet jatkuvat ja jatkuvat. Joutuu mutapainiin. Eräs kolleega sanoi, että hän ei vastaa mihinkään opiskilijoiden kysymyksiin verkossa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #40

"Oletteko kuulleet ilmastomarsseista Kiinassa?"

En ole kuullut, mutta minusta Kiinalaisten pitäisi herätä ja alkaa marssimaan. Kyse on meidän yhteisestä ilmakehästä, meidän ja heidän.

"Eräs kolleega sanoi, että hän ei vastaa mihinkään opiskilijoiden kysymyksiin verkossa."

Tuntuu vähän siltä että sen sinun kolleegasi pitäisi kysyä jotain niiltä opiskelijoilta. Voisi tehdä hyvää välillä vähän puhdistaa niitä enimpiä kalkkeutumia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #40

"Ei ole päästöjä vähentävää teknologiaa."

Itseasiassa fiksut kiinalaiset tietääkseni keksivät jonkun savihässäkän mikä sitoo hiilidioksidia jota käyttävät aavikoihin.

Sen lisäksi ydinvoimalla voi korvata hiiltä.

Kiinassa kyllä ihan oikeasti ajattelivat tehdä asialle jotain. Ne vain sanoi, että homma on ok mutta heillä on takaraja päästövähennyksien aloittamiselle myöhemmin. Mutta ne kyllä tekee jo hommia tuon parissa parhaillaan ja voivat vaikka vähentää jo aiemmin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #43

Jep, toisin kuin blogisti ja mr. Trump, kiinalaiset ovat kyllä havainneet ongelman, samoin kuin Kalifornian osavaltio, jonka talous on suurempi kuin Englannin tai Ranskan.

Fiksut ymmärtää ja tekee jotain.
Hölmöt vain jatkaa saastuttamista ja roskaamista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset