Vilho Mäkelä

Suomi ei voi pelastaa maapalloa ilmaston lämpenemiseltä.

  • Päästöt
    Päästöt

SUOMALAISET  EIVÄT  VOI  PELASTAA  MAAPALLOA  ILMASTON  LÄMPENEMISELTÄ  MUUTTAMALLA  ELINTAPOJAAN.  MIKSI  SIITÄ KOHKATAAN NIIN PALJON?

 

ILMASTONMUUTOSPAINAJAINEN.

Pari kuukautta sitten heräsin yöllä vaimon tönimiseen. Olin hiestä märkä. Vaimo sanoi, että olin unissani vaikertanut ja välillä huutanut kauhusta. Hän kysyi, näinkö painajaisia. Kerroin uneni. Olin ajamassa dieselkäyttöisellä kaupunkimaasturilla suureen kauppakeskukseen, jonka nimi oli Kulutusparatiisi. Menin siellä olevaan Hypermarkettiin. Ostin Brasiliassa tuotettua ja laivoilla Suomeen rahdattua hyvää härän sisäfilettä, Espanjasta dieselillä kulkevilla rekoilla tuotuja tomaatteja, Japanista lentokoneilla tuotua soijakastiketta, Etelä - Amerikasta rahdattuja bataatteja ja ruokajuomaksi australialaista punaviiniä. Kaikki herkullisia ruoka-aineita, joita lähituottajat eivät kykene tarjoamaan. Ajoin kotiin omalla dieselkäyttöisellä isolla kaupunkimaasturilla. Vesi kielellä odotin hetkeä, jolloin pääsisin nauttimaan maukkaasta mureasta pihvistä lisukkeiden kera.

 

Ajaessani kotiin huomasin, että jalankulkevia ihmisiä tuupertui maahan henkeä haukkoen ja naamaltaan vihreinä. Ihmettelin, mitä on tapahtunut, kunnes autoradion uutisissa kerrottiin päästöjen nousseen rajusti ja vaikeuttavan jopa hengitystä. Toisin sanoen ilmakehän hiilidioksidin CO2:n ja typpiyhdisteiden määrä oli noussut rajusti, koska uutistenlukijan mukaan joku on ajelemassa huviajoa Kulutusparatiisista kotiin isolla dieselkäyttöisellä kaupunkimaasturilla.  Tuli ahdistunut olo.

 

Kotona aloin paistaa pihviä induktiohellalla ajatellen, että tämä ei ainakaan vaikuta päästöihin. Käyhän se sähköllä, joka tulee sähkörasiasta. Avasin television ja uutisten lukija kertoi, että päästöt sen kun nousevat, vaikka kivihiilen poltto oli kielletty ja sähkö tahkottiin puupolttoaineella. Uutisten mukaan myös puunpoltosta muodostuneet pienhiukkaset tukkivat ihmisten keuhkoputkia. Ahdistunut olo sen kuin syveni. Lopetin pihvin paistamisen ja panin pihvin biojätteisiin. Uutisten lukija kertoi biojätteiden kompostoinnin aiheuttavan lisää metaanipäästöjä. Ahdistuneisuuteni syveni. Otin pihvin biojätteistä ja hautasin sen syvälle maahan. Jonkin verran helpotti.

 

Oli kuitenkin nälkä, joten kaivoin jääkaapin viileästä osasta porkkanoita ja lanttua. Aloin järsiä niitä.  Ajattelin, että nämä eivät ainakaan saa aikaan päästöjä. Vähän ajan päästä lanttu alkoi pierettää niin vietävästi. Kauhistuin. Joko taas saan aikaan ilmaston lämpenemistä päästämällä metaanikaasuja ilmaan. Ahdistuneisuus syveni. Ajattelin, että olisi parasta kuolla pois, jotta kanssaihmiset eivät joutuisi kärsimään minun aikaansaamien päästöjen vuoksi. Pitemmän pohdinnan jälkeen tulin kuitenkin siihen johtopäätökseen, että sekään ei auta. Maatuessani päästäisiin edelleen metaanikaasuja ilmakehään ilmastoa lämmittämään, jolloin Etelämantereen jäätiköt sulaisivat, jolloin pingviinien elinolosuhteet vaikeutuisivat, jolloin niiden määrä vähenisi, jolloin pingviinejä syövät tappajavalaat kuolisivat nälkään. Ahdistukseni kasvoi. Tässä vaiheessa vaimo töni minut hereille

 

En saanut uudestaan unesta kiinni, vaan makasin valveilla pohtien ilmasto-ongelmaa. Juuri edellisinä iltoina oli television jokaisessa uutispätkässä otoksia ilmastomarsseista, joissa vaadittiin Suomen päästöjen vähintään puolittamista, kivihiilen polton lopettamista, autoilun rajoittamista, sähköautoihin siirtymistä ja niin edelleen. Koska minut on pienestä pitäen opastettu etsimään tosiasioita (laskemaan ja arvioimaan ilmiöiden suuruutta tilastotietoihin nojautuen) mieleeni hiipi pieni epäily. Ovatkohan marssijat liioitelleet tai vähätelleet suomalaisten päästöjen vaikutusta maailman ilmastoon? Heidän kantamissaan plakaateissa en nähnyt vaatimuksia ulkomaiden päästöjen rajoittamisesta. Nousin sängystä ja avasin läppärini.

 

TOSIASIAT OVAT ERI ASIA KUIN LUULOT JA MIELIPITEET.

Etsin tietoa CO2 - päästöistä. Onko Suomi päästölistan kärjessä, kuten marssijoiden, uutisten lukijoiden ja ilmastoasiantuntijoiden puheista voisi päätellä? Lyhyen etsimisen jälkeen löysin hiilidioksidipäästötaulukon.

https://www.ucsusa.org/global-warming/science-and-impacts/science/each-countrys-share-of-co2.html#.XBPTn2gzbDc.

Jotta saisin jonkinlaisen kuvan Suomen päästöistä maailman maiden päästöjen suhteen, piirsin vieressä olevan kuvan. Sen saa suuremmaksi painamalla hiiren vasemmanpuoleista painiketta. Kuvaa voi suurentaa painamalla CTRL-painiketta ja vierittämällä kiekkopainiketta. Koko maailman CO2 päästöt on skaalattu 10 cm:n pylvääseen. Piirsin siihen myös Kiinan, Yhdysvaltojen, Intian ja Venäjän päästöt. Ne ovat taulukon mukaan neljä suurinta päästöjen suhteen. Piirsin Suomen päästöjen määrän. Se on 0.14 % maailman päästöistä. Suomen päästöjä kuvaavan viivan vahvuuden pitäisi kuviossa olla 0.14 mm paksu.  Minulla ei ollut tarpeeksi ohutta lyijykynää, jotta olisin voinut piirtää Suomen päästöjä kuvaavan viivan. Ohuin lyijytäytekynässä oleva lyijy oli 0.5 mm. Ei auttanut muuta kuin käyttää piirrosohjelmaa, jotta olisin saanut oikean paksuisen viivan. Kun katsoin kuviota, hämmästykseni oli suuri. Eihän meidän päästöillämme ole mitään vaikutusta maailman ilmastoon, vaikka kaksinkertaistaisimme päästöt tai puolittaisimme ne heti. Television uutistenlukija valisti minua, että meidän pitää olla esimerkkinä muille ”Jokaisen pitää tehdä oma osuutensa. Vaikka Suomen päästöt ovat mitättömät, mitä siitä tulee, jos muut ajattelevat samalla tavalla. Suomalaisten pitää olla esimerkkinä muille maailman ihmisille”. Kukahan meidän esimerkkiämme seuraisi? Maailman ihmiset tuskin edes tietävät, missä Suomi on ja mitä täällä puuhataan. Imagon kannalta päästöjen rajoittaminen saattaa olla hyvä asia

ILMASTON MUUTOKSESTA MESSUAMINEN SAA AIKAAN AHDISTUNEISUUTTA.

Ilmastonmuutoksesta messuaminen ilman tilastoihin perustuvia tosiasioita, kuten yllä olevaa esitystä, aiheuttaa ahdistuneisuutta ja vääränlaista syyllisyyden tunnetta. Tästä on esimerkkejä Helsingin Sanomien yleisön osaston kirjoituksissa. Myös lehdistön kirjoitukset keskittyvät vain siihen, kuinka päästöjä alennetaan. Onko kansalaisilla todenmukaista kuvaa, kuinka heidän toimenpiteensä vaikuttavat maailman ilmastoon? Vaikka yksilön hiilijalanjälki olisi suuri, ilmaston kannalta tärkeää ovat KOKONAISPÄÄSTÖT. Ja Suomen kohdalla ne ovat niin pienet, että meidän toimillamme tai toimimattomuudellamme ei ole mitään vaikutusta maailmalaajuiseen ilmastoon. Ilmaston muutosmessut ovat jo lähellä massahysteriaa, jota poliitikot ja jotkut tiedotusvälineet lietsovat. Keskustelu tapahtuu tunnetasolla. Jos jollekin tulee hyvä mieli omista ilmastoteosta, hyvä on. Mutta ahdistuneisuutta, jota kokevat jo lapset ja koululaiset, pitää välttää levittämällä oikeaa tietoa meidän omista mahdollisuuksistamme ratkaista ongelma

 

Kansainvälisen yhteisön pitäisi painostaa Kiinaa, Intiaa ja muita suuria KOKONAISPÄÄSTÖJÄ aikaan saavia luopumaan kivihiilen ja ruskohiilen poltosta. Ei taida onnistua, koska ei ole mahdollista tuottaa halpaa energiaa vaihtoehtoisilla tekniikoilla. Jos se olisi mahdollista, Kiina ja muut siirtyisivät nopealla aikataululla käyttämään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa.  Ei ole havaintoa, että näin tapahtuisi. Ellen pahasti erehdy muisteloissani, Kööpenhaminan kokouksessa Kiinan edustaja totesi suurin piirtein ”Nykyiset teollisuusmaat teollistuivat ja nostivat elintasoaan hiiltä polttamalla. Nyt on meidän vuoromme.” Ilmaston muutoksen torjunnalla teollistuneissa maissa saa aikaan tuotannon siirtymistä maihin, jotka suostuvat vain vapaaehtoisiin rajoituksiin ja sittenkin erittäin pitkällä aikataululla.

 

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN SUOMESSA SAA AIKAAN HINTOJEN NOUSUN, PALKANMAKSUKYVYN LASKUN. TALOUSTIETEEN TERMEIN SE SAA AIKAAN TAAKAN (DEADWEIGHT LOSS)

Kun ilmaston muutosta torjutaan joko ns. haittaveroilla ja suoraan säännöillä, kansantalouden kustannukset nousevat. Sivumennen sanoen käytetty ilmaisu ”haittavero” on kait tarkoituksella keksitty. Se kuulostaa hyväksyttävältä verolta haitta-etuliitteen vuoksi, vaikka useimmiten tuntuu siltä, että valtio vain haluaa lisää verotuloja. On parasta kätkeä vero hyväksyttävämmän haitta - nimikkeen taakse.

 

Tuulivoiman tuki, jolla tuulivoimalla tuotettu sähkö saadaan kilpailukelpoiseksi, nostaa kansantalouden kustannuksia. Tuulivoiman tuki (lainaus uutisesta: Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys https://yle.fi/uutiset/3-9552046 ): ”Valtiotalouden tarkastusvirasto VTV:n mukaan tuulivoimatuotannon tukeminen on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi. Nykyisellä hintakehityksellä tukimenot ovat nousemassa arviolta yhteensä 2–3 miljardiin euroon vuodesta 2017 vuoteen 2030 mennessä.” ja ”Tuulivoimaa tuetaan maksamalla valtion varoista tuottajille tukena tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus. Tukijärjestelmällä todennäköisesti saavutetaan tavoiteltu tuulivoimaloiden  2500 megavolttiampeerin kokonaiskapasiteetti, mutta tuen kustannustehokkuus pysyy heikkona niin kauan kuin sähkön markkinahinta on alhaalla” . VTV:n mukaan ”Tuulivoiman tukijärjestelmä on tuottajalle turvallinen, mutta valtion menojen hallittavuuden kannalta jäykkä järjestelmä.”

https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/22124127/syottotariffi-tuulisahkon-tuotannon-tukemisessa-2-2017.pdf Taloustieteen termein tuulivoimatuki on taakka kansantaloudelle (deadweight loss), joka koostuu hyvinvoinnin menetyksestä koko kansakunnalle ja tehottomuustappioista.

 

Nyt luvataan uusien tuulivoimaloiden tulevan lähitulevaisuudessa toimeen ilman tukea. Miksiköhän näitä uutisia tulee juuri nyt ennen vaaleja? Eikö kuitenkin ollut lyhytnäköistä rakentaa voimaloita, jos ennakoitiin tuulivoiman tekniikan kehittyvän suotuisampaan suuntaan hamassa tulevaisuudessa? Miksi tuetaan tuotantoa, josta saadaan yhden euron arvonlisä yli euron panoksella? Sosialistinen talousjärjestelmähän kaatui tämänkaltaiseen tuotantoon. Uutisissa ei kuitenkaan anneta mitään numerotietoa, mikä on sähkön yksikköhinnan aikasarja sekä mitkä ovat muuttuvien että kiinteidenkustannusten aikasarjat esim. viimeisten neljän vuoden ajalta. Uponneet kustannuksetkin olisi hyvä tietää.

Vilho Mäkelä. Pitempi versio www.vilhomäkelä.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (123 kommenttia)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Tästä on itseasiassa kyse

Imperatiivinen lausuma/asiakirja FCCC:lta (”Global Warming”, Houghton) siis YK:n ilmastonmuutos paneelilta:

”Tämä eriarvoisuus velvoittaa suurta moraalista imperatiivia (välitöntä toimea) kehittyneille maille (=länsimaat), ensiksikin suorittamaan voimakkaita toimenpiteitä vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä ja siten vähentääkseen vahinkoa jota ne jatkavat nykyisin”

Tässä oli siis ensimmäinen ukaasi meille länsimaalaisille, jatkoa seuraa:

”Toiseksi toimenpiteitä käyttääkseen rikkauksiaan (wealth) ja taitojaan avustaakseen kehitysmaita kehittämään niiden energialähteitä niin kestävällä tavalla kuin mahdollista.”

Ts tuulimyllyjä, aurinkopaneleita, sähköautoja, ei mitään voimaloita …. Tuskin osaisivat hoitaa niitä … Ja viimeisenä ukaasina:

”Kolmanneksi toimenpiteitä löytääkseen keinoja jolla KORVATA/kompensoida vahingot joita ne ovat tehneet”

Ts. Nyt päästiin itse asiaan eli rahaan. Lausuma tarkoitta että siinu länsimaalaisina pitää lähettää rahaa eli kompensaatiota kehitysmaihin ilmastosyntiesi vuoksi …

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Varsinkaan, kun hiilidioksidilla ei ole nimeksikään vaikutusta ilmaston lämpötilan muutoksiin, taitaa syy-seuraussuhde olla päinvastainen kuin mitä nyt rummutetaan ja anekauppaa käydään. Onhan tämä hiilidioksidivouhkaus melkoista sijaistoimintaa isommille ongelmille kuten fossiilisen helpon energian lopahtaminen kuluttavan väestön yhä lisääntyessä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Varsinkaan, kun hiilidioksidilla ei ole nimeksikään vaikutusta ilmaston lämpötilan muutoksiin"

Kyllä on, se nimittäin on kasvihuonekaasu.

Se ei tietenkään toimi nopeasti vaan hitaasti ja viiveellä, koska vesi ohjaa planeetan lämpötilaa. Lämmittävä vaikutus ilmastoon tulee siitä, että vesi lämpenee enemmän ja jäät sulaa enemmän.

Juha Manninen

> Kyllä on, se nimittäin on kasvihuonekaasu.

Olet oikeassa, hiilidioksidi vaikuttaa, mutta sen absorptio on jo lähes kyllästynyt vaikuttavilla taajuuksilla.
Siis, nyt lisääntyvä hiilidioksidi ei enää juuri pysty vaikuttamaan.
Tässä havainnollinen kuvaaja logaritmisesta vaikutuksesta:
https://itsnotnova.files.wordpress.com/2012/03/log...

> Se ei tietenkään toimi nopeasti vaan hitaasti ja viiveellä

C'mon, täysin epäuskottava teoria. Tyypillistä ilmasto-uskonnossa. Kun teoriat eivät täsmääkään todellisuuden kanssa, keksitään lisää pseudo-tiedettä asian ympärille.

Tästä syystä tykkään Flat Earth teoriasta. Se voi kuulostaa tyhmältä jollei tajua millaisten huijausten keskellä elämme.
NASA väärentää lämpötila-dataansa. Sen jälkeen tajusin että se on väärentänyt paljon muutakin.
Flat Earth Society (https://theflatearthsociety.org) käyttää samoja tekniikoita asiansa todistamiseen. Esim. maa näyttää pyöreältä avaruudesta kuvattuna. No tietysti kun se kuvataan pyöreän linssin läpi! Niinpä kuvalle suoritetaan linssinkorjaus-algoritmi ja maasta tulee litteä. Brilliant! :)
Kaikki muukin voidaan todistaa aukottomasti. Kukaan ei pysty kumoamaan teoriaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #88

"C'mon, täysin epäuskottava teoria."

Veden lämpökapasiteetti tunnetaan hyvin. Hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen pitää lämmittää vettä, että se vaikuttaa ilmastoon.

Se ei minun fysiikan ymmärryksellä voi vaikuttaa nopeasti. Jotkut Al Goren hölinöitä ei voi ottaa vakavasti.

Mielestäni hiilidioksidin lämmittävässä vaikutuksessa ei pidä tarkastella vain ilman lämpötilaa vaan VEDEN, joka peittää yli 70% maan pinta-alasta, on osittain jäässä ja varastoi lämpönenergiaa. Tämä ohjaa sitä planeetan ilmastoa ja tästä on todisteena rannikkojen leudompi ilmasto kuin myös se, miten nopeasti ilmasto vaihtuu jääkaudesta lämpökauteen.

Juha Manninen Vastaus kommenttiin #90

> Hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen pitää lämmittää vettä, että se vaikuttaa ilmastoon.

Juu mutta kun se ei lämmitä juuri paljon mitään. Jos katsot lämpötilojen raakadataa (ei säädettyä), korrelaatiota ei näy. Miksi siis tahdot epätoivoisesti löytää sellaisen? Kyse on uskovaisen ihmisen asenteesta. Tämä ilmasto-huijaus on rakennettu niin taitavasti, että se on ymmärrettävää.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #95

"Juu mutta kun se ei lämmitä juuri paljon mitään."

Ei sen tarvitse paljoa lämmittää. Vettä on yli 70% planeetan pinta-alasta ja siinä on valtava lämpökapasiteetti. Vähäinen lisääntynyt lämmittävä vaikutus, varastoi siihen lämpöä.

"Jos katsot lämpötilojen raakadataa (ei säädettyä), korrelaatiota ei näy."

Onhan nyt paljon lämpimämpää kuin 150 vuotta sitten. Ja varsinkin paljon lämpimämpää kuin 400 vuotta siten.

Se ei ole pätevää jos tarkastelee jotain parin kymmenen vuoden dataa, liian lyhyt aikaväli. Ilmaston muutos on hidas prosessi ja siksi siihen alettiin kiinnittää huomiota vasta jotain 50 vuotta sitten.

Puhutaan kuitenkin vuosisatojen prosessista, ei mistään viimeisen vuosikymmenen raakadatasta. Sinulla on mittakaavat pahasti pielessä.

Voit tietysti kertoa missä se jääkausi sitten on kun ilmaston pitäisi kuitenkin viiletä, eikä lämmetä kuten on tehnyt vuosisatojen ajan.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala Vastaus kommenttiin #99

Onneksi nyt on lämpimämpää kuin 150 vuotta sitten. Pohjoismaissa kuoli silloin massoittain ihmisiä kylmyyden aiheuttamaan nälänhätään. Ja nyt on paljon kylmempää kuin 600 vuotta sitten..

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #103

Totta, ihmiset hyötyneet siitä kun ei nyrjähtänyt jääkauteen silloin muutama sata vuotta sitten. Ihmiskunta nähdäkseni estänyt jääkauden päästöillään.

600 vuotta sitten ei ollut lämpimämpää. Kannattaa muistaa, että rooman rauhan jälkeen maa alkoi palata jääkauteen ja lämpötila vähän huojunut toki ilmeisesti auringon väreilystä. Keskiajalla vähän lämpimämpää mutta huojui siitä viileämmäksi, ja viikinkiasutus tuhoutui sen vuoksi grönlannista johtuen ilmaston viilentymisestä, silloin joskus 600 vuotta sitten.

Suomessahan sitten oli nälänhätää kasvavissa määrin 1300-luvulta lähtien kun ilmasto kylmeni. Maa kun oli palaamassa takaisin jääkauteen ja jotta hahmoittaa mittakaavaa niin se alkoi rooman rauhan jälkeen. Lämpötila huojuen meni viileämpään päin mutta väestön kasvaessa ja teollistuminen painoi jarrua viilenemiselle.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Muutama perusasia.
Suomi ei voi pelastaa maapalloa ilmaston lämpenemiseltä. Siihen olemme aivan liian pieni, suorastaan hytysen kokoinen tekijä. Suomi voi kuitemin olla hyvä maailman kansalainen ja tehdä oman osansa talkoissa. Itse asiassa juuri näin olemme tehneetkin.

Talkoiden onnistumisen ratkaisevat Kiina ja Intia. USA:n päästöt ovat laskusuunnassa ja näin tulee toivottavasti ja todennäköisesti jatkumaan. Trumpin politiikka voi tosin merkitä riskiä.

Kiinan päästöt kasvavat edelleen vauhdilla. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen kasvu oli suunnilleen kymenkertainen Suomen vuotuisiin päästöihin verrattuna. Kiina on kuitenkin ilmoittanut politiikakseen päästöjen vähentämisen. Sen teollistumisaste on jo korkea ja sen kyky politiikkojensa toteuttamiseen on ollut varsin hyvä.

Koko homman voi lopulta kaataa Intia, tekivätpä muut mitä tahansa. Sen päästömäärät ovat suuret, väkiluku on suuri ja henkeä kohti lasketut päästöt toistaiseksi pienet. Tuo yhdistelmä on varsinainen pommi.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Toisaalta Intiassa luulisi olevan motivaatiota, koska lämpötilat ovat usein jo nykyään hemmetinmoisia.

Juha Manninen

Jaakko Aalto, koita ymmärtää, ettei ihminen pysty lämmittämään ilmastoa katastrofaalisesti. Se on huijaus.
Kiina tai Intia eivät vaikuta asiaan juuri enempää kuin muutkaan. He toki voivat vaikuttaa hengitysilman laatuun kaupungeissaan ja saasteiden määrään muuallakin, mutta se on eri asia. Onnea siinä projektissa.

Itse tajusin huijauksen perus-fysiikan ja maalaisjärjen avulla.
Sitä ennen toistin samoja valheita ja propagandaa kuin sinäkin. Nyt harmittaa.
Huijauksen laajuuden tajutakseen pitää ymmärtää myös uskonlahkojen ja ääriliikkeiden psykologiaa. Ihmiset tarvitsevat jonkun haukkumaan heitä syntisiksi ja uhkaamaan maailmanlopulla.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Jaakko Aalto, koita ymmärtää, ettei ihminen pysty lämmittämään ilmastoa katastrofaalisesti. Se on huijaus."

Todista.

Löysin näitä ilmastomalleja Githubista, että ne eivät siis ole mitään salatiedettä ja jokaisella on vapaus tutkia niitä ja jos näkee virhettä niin saa korjata.

Juha Manninen Vastaus kommenttiin #85

Eivät salatiedettä mutta pseudotiedettä kuitenkin.
Ne on tarkoituksella tehty vaikeasti ymmärrettäviksi. Hienoja termejä käytetään runsaasti. Näin maallikot eivät osaa epäillä "tieteellisiä" argumentteja.
Mallit täsmäävät lähinnä väärennetyn datan kanssa. Se, että dataa pitää väärentää, todistaa jo yksin että kyseessä on huijaus.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #98

"Ne on tarkoituksella tehty vaikeasti ymmärrettäviksi."

Vaikka kaikenlaista täälläkin tulee vastaan niin tämä veti kyllä nämä salaliittoepäilyt ihan uudelle tasolle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #98

"Ne on tarkoituksella tehty vaikeasti ymmärrettäviksi."

Eikä ole. Siellä on lähdekoodit vapaasti ladattavana että voi ajella simulaatioita ja tutkia kaavoja.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#83:
Olisi kiinnostava nähdä sinun todistavan, että se on huijaus. En kyllä usko, että siihen pystyt. Ilmaston lämpenemisen tai jäähtymisen perusfysiikka on sen verran hyvin tunnettu, että se mahdollisuus on kyllä syytä ottaa todesta. Kokonaan toinen juttu on, että se maaginen 1,5 astetta on mitä ilmeisimmin hatusta tempaistu luku. Sitä on helppo käyttää iskulauseena, mutta todistaminen sitten on kokonaan toinen juttu. Mitä malleihin tulee, niin vanhana mallittajana voin sanoa, että ne ovat pakostakin melkoisia yksinkertaistuksia ja sen takia niihin liittyy melkoisia epävarmuuksia, mutta se ei tarkoita, ettäkö ne voitaisiin saman tien kuitata pelkkinä arvauksina. Ja lopuksi vielä se riskienhallinnan näkökulma. Kun riski on kyllin suuri, sitä ei kannata ottaa ennen kuin on riittävän hyvin varmennettu, että se mitä on tarkoitus tehdä, ei johda riskin toteutumiseen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #118

"Kokonaan toinen juttu on, että se maaginen 1,5 astetta on mitä ilmeisimmin hatusta tempaistu luku."

Ei ihan.

Ilmastohistoriasta tiedetään, että reilun asteen verran on ne huippulämmöt. Ja miksi sillä sitten on väliä, että ei mene siitä enempää on se, että eliöstö on sopeutunut jääkauden ja lämpökauden väliseen vaihteluun viimeisten miljoonien vuosien aikana ja se jääkausi on se normilämpö.

Se että pallo lämpiää enemmän tarkoittaa sitä, että mennään yli sen ääripään mihin eliöstö on sopeutunut ja ekosysteemit on jo valmiiksi ajettu ahtaalle ihmisten toimesta.

Siinä käy sitten helposti sellaista kuten viime kesänä, että ohhoh, simpukat kuoli helteellä. Tai sitten kuolee vaikka jostain kalat tai jotain muuta. Ja kun on kyse ekosysteemistä missä yhden kriittisen lajin häviäminen voi laukaista ketjureaktiota että kuolee muitakin niin oikeastaan yli asteen lämpötilan nousussa on valtavia riskejä.

Sitten tiedetään, että tarpeeksi kun nousee lämpö niin se sulattaa etelämantereen jäätikön. Ilmastohistoriasta tiedetään missä se on sulannut muutamaksi miljoonaksi vuodeksi ja jäätynyt takaisin: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1...

"Ja lopuksi vielä se riskienhallinnan näkökulma. Kun riski on kyllin suuri, sitä ei kannata ottaa ennen kuin on riittävän hyvin varmennettu, että se mitä on tarkoitus tehdä, ei johda riskin toteutumiseen."

Suomen kannalta omavaraisuus energian- ja ravinnon tuotannossa minimoi riskejä meidän osalta. Ydinvoima tosin siirtymäaikana ok koska sitä voi varastoida vuosiksi.

Ja riskin realisoituminen tietystikin ekosysteemien ja sivilisaatioiden romahtaminen, ja muutaman miljardin ihmisen kuoleminen mm. sotimalla ja ympäristön tuhoutuminen nälkäisten ihmisten syödessä kaiken ja käyttäessä kaiken hengissä pysymiseksi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #119

Se "hatusta tempaistu" on ehkä hiukan liian vahva ilmaus, mutta kyllä se rajan asettaminen on sittenkin enemmän psykologiaa kuin luonnontieteitä. Eivät nuo esittämäsi asiat mitenkään asettaneet sitä kriittistä rajaa 1,5 asteeseen. Se määritys on tehty enemmänkin psykologisin perustein. Se on kyllin lähellä jotta se koettaisiin toimintaan pakottavaksi. Ihmisellehän on ominaista sellainen manjana-mentaliteetti, että hankalaksi koetut asiat lykätään vähän myöhäisemmäksi, jos vielä ei ole kiire. Toinen, vastakkaisen pään reagointitapa on sitten tietysti panikoiminen, pakonomainen tarve tehdä äkkiä jotakin, vaikka se olisi hyödytöntä tai suorastaan vahingollista. Molempia toimintamalleja on nähty runsaasti.

Ja niin. Kun tuo eliölajien tuhoutuminen tuli esiin, niin nostetaan taas esiin se avainasia, joka vaikuttaa ratkaisevasti niin ilmaston lämpenemiseen kuin eliölajien häviämiseenkin, eli ihmisten määrä ja väestön kasvu. Mutta se on sitten oma tarinansa.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Hyvä kirjoitus ja 'viihdyttävä' :)

Kommentti 1

Tuo kotisivusi linkki ei toimi ä kirjaimilla mutta www.vilhomakela.fi toimii !

Kommentti 2

Maailman kehittyneimmät (ts länsimaat) ja rikkaimmat valtiot ovat kasvattaneet rikkautensa 200 vuoden aikana suurimmalta osin hyödyntämällä halpaa ja rajatonta hiili/öljy ja kaasuenergiaa ilman että ne ovat tajunneet sen vahingoittavan maapalloa ja sen ilmastoa.
Vahingot lankeavat ylitsepääsemättöminä maailman köyhimmille maille ja niiden asukkaille.

Tällaisen lauseen luin yhden vaikutusvaltaisimman ilmastoihmisen kirjasta. Kyllä nyt tuli huono omatunto.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Oikea havainto. Joskus ajatus ei kulje aamulla. Muuten olen aina ihmetellyt, miksi kirjaimia ä ja ö ei hyväksytä osoitteissa. Euroopassakin on melkoinen joukko kieliä, missä ne ovat.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Maailmassa tehdään puoli miljoonaa henkirikosta vuodessa. Suomen osuus tästä on vaivaiset 0,2 promillea. Eihän meidän tekemillä murhilla ole mitään väliä maailmanlaajuisessa tilastossa, vaikka kaksinkertaistaisimme murhat. Miksi murhista kohkataan niin paljon?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Oletko siis sitä mieltä, että Suomen pitäisi painaa henkirikostensa määrä nollaan, jotta maailman henkirikokset loppuisivat vai mikä tuon kommentin tarkoitus oikein oli?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Väitteeni oli täysin analoginen blogistin esittämän kanssa. Miksi sitten toinen väite hyväksytään ja toista ei?

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #13

Suomen päästöjen muuttamisella on seuraus koko maailman ilmastoon. Valitettavasti se on mitätön. Mutta syy-seuraus yhteys on. Jos Suomessa vähennetään henkirikoksia, ei sillä ole mitään syy-seuraus yhteyttä maailman rikollisuuteen. Logiikka on sitä, että on syy-seurausyhteys.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #16

Ei ihan täysin päde koska me emme pysty pitämään päästöjämme rajojemme sisäpuolella.

Tietysti tästähän seuraa sitä, että meillä on vähän nihkeästi varaa moralisoida ilmastopakolaisista ja pitää näitä rajojen ulkopuolella. Meillä ei ole oma tontti kunnossa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #13

#13:
Sikäli analogia on totta, että maapallon mittakaavassa Suomen tekemisten vaikutus niin ilmastonmuutokseen kuin maailman henkirikollisuuteenkin on käytännössä olematon. Minäkin ihmettelen, että miksi siinä ilmastonmuutospuolella yritetään väittää, että meidän tekemisillämme olisi joku jollain tavoin näkyvä vaikutus.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Nyt oli niin korkealentoista logiikkaa että tipahdin polvilleni.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Niin, oli loogista esitystä. Ja oli tilastollista tosiasiaa. Toivottavasti polville tipahtaminen ei saanut vaurioita aikaiseksi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #15

Mun kommentti oli kommentille numero 5. Jostain syystä taas ei näy mille kommentille vastataan.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #31

Asetukset pitäisi olla oikein: vapaa kommentointi. En osaa sanoa, mistä johtuu

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #31

Jostain syystä nappi VASTAA ei näy sivulla. Asetusten pitäisi olla kunnossa,

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"melkoista sijaistoimintaa isommille ongelmille kuten fossiilisen helpon energian lopahtaminen kuluttavan väestön yhä lisääntyessä."

Tähän isompaan ongelmaan ihmiset eivät havahdu, mutta nyt jo nähdään oireita siitä että tämä keksitty sijaisongelma, siis tämä ilmaston lämpeneminen, toimii.

On selvästi havaittavissa että monet yksityiset ihmiset ovatihan aidosti ja tosissaan puuhaamassa omien elintapojensa muutosta juuri tämän ilmaston lämpenemisongelman takia.

Sellaista asennetta tietenkin tarvitaan globaalilla tasolla jotta fossiilisia polttoaineita voitaisiin säästää pitemmälle tulevaisuuteen ihmiskunnan tarpeita tyydyttämään.

Mikä tässä hommassa on parasta, on se että kaikki nämä kierrättäjät ja hiilijalanjälkensä pienentäjät saavat siitä itselleen hyvän omantunnon, palkinto ei ole vähäpätöinen.

Itsekin olen aikonut ryhtyä tehostamaan kierrätystä omalta osaltani ja pienentämään hiilijalanjälkeäni, ehkä jo seuraavan etelän lomamatkan jälkeen.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Hyvä mieli on eri asia kuin vaikutuksen suuruus. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että saa hyvän mielen. Mutta, kuinkahan moni ahdistuu jatkuvasta syyllistämisestä, jota tulee jokaiselta tiedonvälityskanavalta. Pitäisikö näitä punnita keskenään. Mikä on nettovaikutus?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Oletteko huomanneet että pohjoinen merijää ei ole ollut lööpeissä enää vuosiin. 2007 jälkeen sitä pidettiin esimerkkinä ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Nyt kun pohjoinen merijää"kenttä" on sen jälkeen lähes joka talvi kasvanut edellistä suuremmaksi ja kesäisin sulanut vähemmän niin uutisointi lopahti täysin.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

"Onko kansalaisilla todenmukaista kuvaa, kuinka heidän toimenpiteensä vaikuttavat maailman ilmastoon?"

"Kansainvälisen yhteisön pitäisi painostaa Kiinaa, Intiaa ja muita suuria KOKONAISPÄÄSTÖJÄ aikaan saavia luopumaan kivihiilen ja ruskohiilen poltosta."

Ei kai kukaan kuvittelekaan, että Suomen toimenpiteet vaikuttaisivat ratkaisevasti maapallomme ilmastoon. Noin näköalaton on kai aika harva hyvin koulutetussa Suomessamme. Eivät ihmiset ole niin tietämättömiä kuin näytätte kuvittelevan.

Mm. Suomesta on otettu esimerkkiä koulutussysteemistä, naisten äänioikeudesta yms. Myös näissä asioissa esimerkin voima saattaisi olla ratkaiseva tekijä, ja ennen kaikkea parempi painostuskeino.

Miten Kansainyhteisö tai muukaan yhteisö, esim. EU, voisi painostaa muita maita ilman, että itse on esimerkkinä?

Jonkun pitää alkaa tiennäyttäjäksi, ja se voi olla Suomi muiden fiksujen maiden kera.

"Maailman ihmiset tuskin edes tietävät, missä Suomi on ja mitä täällä puuhataan."

Kyllä näiden maiden päättäjät tietävät Suomesta, eikä tavallisen tallaajan tarvitsekaan tietää yhtään mitään.

Kun päätöksiä tehdään, ja niiden toteuttamista valvotaan, silloin se vaikuttaa näihin Suomesta tietämättömiinkin ihmisiin. Ei heidän koskaan tarvitse tietää mitään Suomesta jatkossakaan, vaikka ilmastonmuutosta alettaisiinkin rajoittamaan lainsäädännöllä eri maissa.

Kirjoittamanne esimerkit ahdistumista aiheuttavista jutuista ovat jotenkin niin tyypillisiä joillekin ihmisille ja puolueille, ja kuulostavat minusta hiukan lapsekkailta, ikävä kyllä.

Yksittäinen ihminen voi omalla toiminnallaan kantaa vaatimattoman kortensa kekoon mm. jättämällä ostamatta tuotteita, joita tuodaan toiselta puolelta maapalloa luontoa saastuttaen. Ainakin siten voi olla itse omatunto puhtaana ahdistumatta omista tekemisistään - ja esimerkkinä muille. Itsekin yritän välttää tällaisia tuotteita, vaikka aina se ei onnistukaan, ei läheskään aina.

Ei mottoa "en minä, koska et sinäkään" voi toteuttaa tällaisessa asiassa. Onhan Suomi ollut esimerkkinä monessakin eri asiassa, ja muut ovat tulleet perässä, ajatellaanpa vaikka aikaisemmin mainitsemiani esimerkkejä koulutuksesta ja naisten äänioikeudesta.

Monessa maassa kehitetään koko ajan tapoja, joilla voisi saada päästötöntä energiaa, ja kehittäminen jatkuu. Uskon, että vielä löytyy montakin edullista ratkaisua, joita voi käyttää kaikkialla. Ei haittaa, jos sitä ennen yritetään käyttää niitä keinoja mitä meillä jo on.

Jonkun pitää aloittaa ja olla esimerkkinä, ja mitä useampi esimerkki, sen parempi painostusarvo! Ei siinä ole mitään typerää niin kuin ilmeisestikin ajattelette kirjoituksestanne päätellen.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Kaikki saavat kantaa vaatimattoman kortensa kekoon. Koulutusjärjestelmien yms esimerkin seuraaminen ei aiheuta Suomelle KUSTANNUKSIA. Ilmastoteot sen sijaan saavat aikaiseksi kustannusten nousun. En ole selvillä, kuinka paljon, mutta jokainen nousu on liikaa. Kannattaa katsoa blogi Suomi on taloushistoriansa suurimmassa lamassa. TAI www.vilhomakela.fi Tässäkö vaiheessa pitäisi nostaa kustannuksia? Muutoin, kuinka paljon Suomen esimerkkiä on koulutusasioissa yms seurattu?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kaikkea ympäristönsuojelua on aina vastustettu sillä, että kustannukset nousee ja työpaikat menee. Onneksi kuitenkaan jarrumiehet eivät ole saaneet päättää yhteisistä asioista ja meillä nyt on sekä vauras että kohtalaisen puhdas maa elettävänä.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #17

Maan vauraus ei riipu puhtaasta ympäristöstä. Se riippuu teknisestä kehityksestä, jota on tapahtunut pitkän aikaa ennen ilmastonmuutos puheita. Eikö ympäristö kaupungeissa ja kylissä ollut melkolailla saastunut 1700- ja 1800-luvuilla, vaikka vaurastuminen nousi? Ei ollut välineitä ja tarpeeksi vaurautta puhtaaseen ympäristöön. Puhdas ympäristö on mahdollista talouskasvun vuoksi. On ollut varaa puhtaaseen ympäristöön.Ja on kehitetty tekniikkaa, joka mahdollistaa puhtaan ympäristön.

SYY-SEURAUSYHTEYS: Tekninen kehitys=> vaurastuminen (Bruttokansantuote henkeäkohti kasvanut)=> on varaa ja tietoa puhtaamman ympäristön kehittämiseen. Pitäisi tutustua tarkemmin talouskasvun teoriaan, jotta logiikka pelaisi.

1970-luvun puolessa välissä tulokehityksen trendi taittui. Eräs syy oli ympäristpolitiikkaa. Vaikutus tosin arvioidaan pieneksi. Ja puhtaammasta ympäristöstä pitääkin maksaa. Kysymys on: kuinka paljon? Aina tulee olemaan saasteita ja päästöjä. Pitää pohti kustannus-hyötyanalyysin puitteissa, mikä on optimaalinen tilanne.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Ei Suomen koulutusjärjestelmäkään mikään ilmainen ole.

Ymmärtäisin paremmin ilmastotekojen vastustuksen jos niistä oikeasti olisi seurannut selkeää elintason laskua tai mainitsemiasi kustannuksien nousua. Osaako kuitenkaan blogisti tai joku muu sanoa, miten Suomen toteuttamat ilmastoteot ovat vaikuttaneet elämään Suomessa?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #18

"Osaako kuitenkaan blogisti tai joku muu sanoa, miten Suomen toteuttamat ilmastoteot ovat vaikuttaneet elämään Suomessa?"

Silloin kun minä olin nuori, alettiin vasta tekemään maaseudulla kunnallisia viemäreitä ja jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Tehtaiden hajuhaittoja ja haittoja vesistölle alettiin tutkimaan.

Vesistöt olivat silloin likaviemäreitä ja ilmasta tippui hangelle kaikenlaista nokea ja mönjää. Kaikkialla haisi, oli roskaa ja yksityisiä ja julkisia kaatopaikkoja, suurinpiirtein sellaista mitä nyt voi nähdä Venäjän KArjalassa.

Kyllä näitä puhdistustoimia silloinkin kovasti vastustettiin, mutta anakin minä olen todella tyytyväinen että uudistukset toteutettiin, vaikka se tulikin kalliiksi.

Minä arvostan nykyistä puhdasta vettä ja ilmaa ja roskatonta ympäristöä, se on sen siitä maksetun hinnan arvoinen asia.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #18

Talouskasvun teoria: Tekninen kehitys=> vaurastuminen=> vaurautta ja tietoa lisää ympäristön puhtaammaksi tekemiseksi. Voisiko joku selittää järkevästi, miksi logiikka menisi päinvastoin.

Tekninen kehitys on mahdollista tiedon tason ja koulutuksen kehittymisen kautta. Tietenkään koulutus ei ole ilmaista ja sillä on kustannusvaikutus. Kuitenkin kustannukset ovat pienemmät kuin koulutuksen aikaansaama vaurastuminen, joka mahdollistaa puhtaamman ympäristön rahoituksen. Muutenhan olisi järjetöntä nostaa koulutustasoa.

Kuinka puhtaampi ympäristö saisi aikaan teknisen kehityksen kasvun. Kävin koulut ja yliopiston 1950 ja 1970- luvuilla. Ympäristö oli kaikkea muuta kuin puhdas. Mutta tiedon taso karttui.

Voisiko joku kertoa, mikä syy-seurausyhteys olisi puhtaammasta ympäristöstä tekniseen kehitykseen, joka on ollut melko vakaa satakunta vuotta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Voisiko joku kertoa, mikä syy-seurausyhteys olisi puhtaammasta ympäristöstä tekniseen kehitykseen, joka on ollut melko vakaa satakunta vuotta."

Pitääkö niillä olla jokin syy-seuraussuhde. Eikö vain voi pitää arvossa molempia asioita.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #24

Jos esittää jotakin vain siksi, että arvostaa asioita, hyvä niin. Jos aikoo vaikuttaa asioihin, pitää tietää syy--seurausyhteys. Muutoin tulee tehneeksi vääriä johtopäätöksiä. Siinä ei arvostus riitä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #37

Toki olet oikeassa että pitää tietää syy- seuraussuhteet.

Esimerkiksi

Jos huolehdimme vain omasta elintasostamme, emmekä piittaa ympäristön tilasta ja luonnonvarojen riittävyydestä, ihmiskunnan tulevaisuus ei ehkä ole turvattu.

Tulevien sukupolvien kohtalot eivät ole heidän omissa käsissään jos me tärvelemme heiltä heidän mahdollisuutensa pärjätä, saastuttamalla maapallon ja käyttämällä luonnonvarat loppuun.

Se miten me huolehdimme tulevista polvista on tietenkin arvostuskysymys. Joidenkin mielestä se tulevaisuudesta huolehtimimen voi olla turhaa ja meidän pitää huolehtia vain itsestämme.

Minä olen sitä mieltä että meillä on kyllä varaa huolehtia paitsi itsestämme, myös ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Sanot ettei se ole suomalaisten tehtävä.

Minä sanon että suomalaiset kuuluvat myös ihmiskuntaan, joten se on myös meidän tehtävämme.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #47

Olen melko luottavainen ihmiskunnan säilymiseen mutta sivilisaatiot kyllä romahtaa tällä menolla jokseenkin varmasti.

Että aika helposti 1000-vuoden kuluttua on maapallo kaljuksi syöty ja poltettu ja jotkut heimot metsästää tosiaan kaupunkien raunioissa, välillä jotain rottaa välipalaksi jos ei ihmistä saa kiinni.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #47

Suomalaisten tehtävä on ensisijassa pitää huolta omistaan. Ja tulevista omista. Tämä toteutuu vain tuottavuuden kautta. Tekninen kehitys, joka saadaan koulutuksen kautta, mahdollistaa tämän. Emme me voi maailman suuria ongelmia ratkaista. Meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi taloudellisia voimavaroja. Kuinkapaljon me pystymme reaalisesti vaikuttamaan maailman tilaan? Tottakai joskus Suomea ylistetään, mutta ne ovat sanahelinää. Pitää olla REALISMIA ei toiveajattelua.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #57

"Pitää olla REALISMIA ei toiveajattelua."

Koko persujen ajatusmaailma perustuu näköjään siihen että Suomi voisi kansakuntana selvitä ilman muita maita. SE ei ole realismia.

Realismia on se että nähdään ettei Suomi, kuten eivät muutkaan maat, ei edes Pohjois-Korea tai Wenezuela selviä yksin. Jos sellaista yrittää, käy hullusti, kuten Pohjos-Koreassa ja Venezuelassa on käynyt.

Suurin osa maapallon ongelmista on yhteisiä, ne suurimmat ongelmat ovat sitä, ne pitää selvittää yhteistoimin.

Toki riittää ongelmia vielä kansallisella tasolla, kunnallistasolla, yritystasolla ja yksilötasollakin ratkaistaviksi, mutta sellainen kuvitelma etteivät maapallon yhteiset ongelmat vaikuta meihin, eivätkä kuulu meille, ei ole realismia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #22

Ympäristön suojelu ja talouskasvu eivät ole mitenkään ristiriidassa kedkenään, kunhan ulkoiskustannukset kohdennetaan oikein - siis että saastuttaja maksaisi aiheuttamansa haitat sivullisten sijaan. Tähän ympäristönsuojelulla usein pyritäänkin.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #29

Aivan oikein. Saastuttajalle, joka saa haittaa aikaiseksi,pitää panna vero tai maksu, joka nostaa rajakustannuksia. Hinta nousee ja tuotantomäärä laskee, mutta saasteet eivät kokonaan häviä. Mutta päästään tilenteeseen jossa hyödyt ja haitat on tasan. Ongelmana on saasteiden vaikutusten euromääräinen arviointi. Olen tätäkin opettanut luennoilla ja se on esitetty myös luentomonisteissani. Ei mitään uutta auringon alla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #30

No niin, sitten vaan kaikki kasvihuonekaasut päästökaupan piiriin niin asia on päiväjärjestyksessä.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #32

En ole väittänyt näin. Olen esittänyt tilastolukuihin perustuen, miksi Suomen puuhastelu ilmastoasioissa on yhtä tyhjän kanssa. Jos tiputtaa tipan 160 litran tynnyriin, sen vaikutus on olematon. Eikö ole näin? Päästökauppaan en ole perehtynyt. Kuinkahan siellä on arvoitu hyödyt ja haitat? Voinette vastata ja esittää kaavat ja laskelmat.

Juha Manninen Vastaus kommenttiin #32

#32: edellisessä viestissä oli saasteista. Nyt kirjoitat kasvihuonekaasuista.
Ne ovat kaksi eri asiaa. Miksi sekoitat ne?

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #18

Alla olevassa vastakommentissa on vastaus koulutuksen kalleuteen.

Kuka tässä on vastustanut ilmastotekoja? Niillä ei vaan ole mitään vaikutusta KOKO maailman ilmastoon, joten sen puolesta on se ja sama mitä tekoja me teemme. Tietenkin puhtaampi ympäristö,joka aina ei ole ilmastoteoista johtuvaa, nostaa tyytyväisyyttä. Kyse on ensinnäkin siitä, voimmeko me vaikuttaa KOKO maailman ilmastoon. Emme. Miksi siitä sitten kohkataan? Minäkin haluaisin tietää, kuinka ILMASTOTEOT, joka on melkolailla eri asia kuin ympäristön puhtaus,ovat vaikuttanut elämiseen. Omakohtainen kokemus on Hanasaaren hiilivoimalasta. Asuin Kalliossa 1960-luvulla. Kuukausittain ikkunoiden karmit piti puhdistaa hienosta hiilipölystä. Sen jälkeen hanasaaren voimalaa on uusittu ja hiiliplyä ei ole. Hyvä ympäristöteko, joka nosti tyytyväisyyttä. Mutta vaikuttiko se KOKO maailman hiilipölyyn? Menkää kysymään kiinalaisilta.

Toinen kysymys on kustannukset. Kiristetään aikataulua, jolla polttomoottorit kielletään ja pakotetaan ihmiset sähköautoihin. Mitä tapahtuisi työpaikkaliikenteelle, kuljetusalalle jne. Kannatisiko odottaa tekniikan kehittymistä ja arvioida tilanne myöhemmin uudestaan ja uudestaan, kun tietoa karttuu.

Kysymys on myös energian tuottamisen kustannuksista. Haluan tietää, mitkä ovat tuulivoiman muuttuvat ja kiinteät yksikkökustannukset. Myös voitaisiin esittää uponneet kustannukset. Pitää verrata sähköstä saatuun hintaan ja tukeen. Odotan vastausta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #18

Pelkkä tuulivoima "kadottaa" verorahaa useita miljardeja veroparatiiseihin, ei tarvii olla mikään välkky käsittääkseen keneltä se raha pakkoverotetaan. Sen takia kun rahaa suorastaan lahjoitetaan ulkomaille koko ajan niin leikkausta ja verojen korotusta siitä seuraa.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Onhan ollut paljonkin uutisointia, kuinka koulutusmallista ollaan kiinnostuneita, ja jossakin jo testaillaan.

Suomen koulutusmalli on kiinnostanut mm. Italiassa ja Portugalissa. Abu Dhabissa on Suomen mallia jo toteutettukin joissakin kokeiluissa.

"Mikäli kokeilu menestyy, Abu Dhabi ottaa suomalaisjärjestelmiä käyttöön laajemminkin." Sitaatti Iltalehden uutisesta.

Pisa-tutkimus ei muuten tarkoita Italiassa olevaa Pisaa, jos se tulee mieleen Italiasta, vaan se tulee sanoista "Programme for International Student Assessment".

Koska olette osannut ottaa selvää ilmastoasioista, löydätte varmastikin useita eri juttuja myös koulutusasioista - jos haluatte löytää.

Suomen kehittämistä uusista energiamuodoista voisi kehittyä maailmanluokkaa olevia maamme tuloja lisääviä innovaatioita, jotka paikkaavat valtion rahapulaa. Niitä ei kannata vähätellä. Jostakin innovaatiosta voisi tulla samanlainen tulolähde kuin Norjan öljy on ollut Norjalle, kuitenkin ehkä vähän liioitellen sanottuna.

Vanhassa ei ole pakko pitäytyä, vaikka niin onkin tehtävä, kunnes uusia keinoja saadaan kehitetyksi. Vastustus vain viivyttää kehitystä ja lisää kustannuksia. Joku muu voi ehtiä apajille ensin.

Kaiken lisäksi minusta on mieletöntä mennä raha edellä kaikessa.

Esperi- ja Attendo-tapaukset ovat hyviä esimerkkejä raha ensin-mentaliteetista, joskaan ne eivät tietenkään ole samassa mittakaavassa kuin valtion budjetti. Yksityistäminen on virhe. Yksityisyritysten ykkösprioriteetti on tuotto, eli raha, ja se on tietystikin itsestään selvää. Toimintoja, jotka mielestäni kuuluvat julkishallinnolle, ei pidä yksityistää.

Norja, Tanska ja Hollanti ovat kieltämässä polttomoottoriajoneuvot, Norja jo muutaman vuoden kuluttua - siis Norja, öljyvaltio!

Tanskassa tavoitellaan fossiilivapautta vuoteen 2050 mennessä mm. kieltämällä polttomoottoriautot jossakin vaiheessa. Eli pieni maa voi tehdä jotakin, jos yhteistyöhalua vain riittää. Ja meillä jotkut puolueet haluavat alentaa varakkaiden verotusta ja poistaa autoveron!

Hallituksemme ei ole halunnut lakia veroparatiisien porsaan reikien paikkaamisesta. Niiden kautta katoaa valtavia summia muihin maihin Suomen valtion jäädessä nuolemaan näppejään. Veroparatiiseihin kadoneilla rahoilla parannettaisiin vähävaraisten ja köyhien tilannetta ja maksettaisiin ainakin osa ympäristö- ja ilmastoinvestoinneista.

Olen kyllä hyvin tietoinen Suomen ja maailmankin talousasioista ja -historiasta. Osaan lukea ja olen ottanut selvää monenlaisista asioista useasta eri lähteestä. Eli ei minun tarvitse lukea yksittäisen ihmisen blogia asiasta tietoa saadakseni, kun olen lukenut asiantuntijoiden lausuntoja eri maista. Tosin luin kyllä bloginne siitä, tottakai.

Juha Manninen Vastaus kommenttiin #27

> Norja, Tanska ja Hollanti ovat kieltämässä polttomoottoriajoneuvot,
> Norja jo muutaman vuoden kuluttua - siis Norja, öljyvaltio!

Onneksi Suomessa ei tehdä noin tyhmiä päätöksiä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #93

Tyhmää todellakin.

Se että lopetetaan fossiilisten käyttö, ei tarkoita että polttomoottori pitäisi kieltää. Kulkeehan se auto puukaasullakin.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #27

"Norja, Tanska ja Hollanti ovat kieltämässä polttomoottoriajoneuvot, Norja jo muutaman vuoden kuluttua - siis Norja, öljyvaltio!"

Mitenkä on, aikooko Norja lopettaa myöskin öljyn pumppaamisen ?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Koulutusjärjestelmien yms esimerkin seuraaminen ei aiheuta Suomelle KUSTANNUKSIA."

Ei rahalla ole merkitystä. Sitähän ei voi syödä.

Kyse nyt on kuitenkin selviytymisestä.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #45

Koulutus vaatii rahaa. Jos ja kun muut seuraavat esimerkkiä, ei kustannuksia Suomelle. Kuinkahan moni ja missä laajuudessa Suomen mallia seurataan?

Ilman koulutustason nousua peli on menetty. Tieto-taitotaso ei kehity (teknologia ei kehity), jolloin ei päästä parempaan maailmaan.

Kuitenkin voidaan vetää johtopäätös, että koulutuksen kustannukset ovat pienemmät kuin siitä saatava hyöty. Muutenhan kansalaisia ei koulutettaisi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #61

Koulutustasoa ei pidä laskea, mutta sen ei välttämättä tarvitse nousta koska teknologia tunnetaan jo niin hyvin.

Kyse on siitä, että meidän yhteiskunta palkitsee haaskaamisesta eikä hyötysuhteen parantamisesta.

Juha Manninen

Voi voi Raili Sergejeff, sinäkin olet täysillä hurahtanut tähän uskontoon.
Kuten muissakin uskonnoissa, tässäkin on tavoitteena hallita ihmisiä ja kerätä rahaa.
Huomaatko, sinäkin olet käännyttämässä ja painostamassa muita samaan uskoon.
Oikeasti kyseessä on huijaus. Ihminen ei pysty lämmittämään ilmastoa katastrofaalisesti.

> tuodaan toiselta puolelta maapalloa luontoa saastuttaen.

Hetkinen, eikö kyse ollut ilmaston lämpiämisestä? Miten saastuttaminen liittyy siihen?
Ilmaston lämpiäminen, saasteet ja aavikoitumisen oireet on tosiaan taitavasti sekoitettu toisiinsa uskonnon propagandassa. Se on täysin tietoista.
Termien sotkeminen osoittaa huippu-propagandistien olleen asialla. Vaihto "ilmaston lämpiäminen" muotoon "ilmaston muutos" oli varsinainen mestariteos. Satoi tai paistoi, oli lämmin tai kylmä, ilmastonmuutos-uskovainen on aina oikeassa.
Alkuperäinen idea hiilidioksidin LÄMMITTÄVÄSTÄ vaikutuksesta tuntuu unohtuvan, mutta ei se näköjään haittaa.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Lukioissa ja yliopistoissa käytettävän ilmastonmuutos ’raamattu’kirjan ”Global Warming”, John Houghton voi hankkia e-kirjana esim iBooks (Apple kirjat) muutamalla kymmenellä eurolla. Tosin se on kirjoitettu jo vuonna 2009 mutta asiat eivät ole jokseenkaan muuttuneet. Kirja on yleisluontoinen ilman ilmakehään/ilmastoon liittyviä matemaattisia kaavoja. Kirja on luultavasti kirjoitettu päättäjille (briefing) miksi nykyinen ilmastonmuutos on vaaralllisen nopea ihmisen toimien vuoksi. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä kirjan luettuaan ja ovatko todisteet tarpeeksi vakuuttavia ja ilmastonmallinnukset luotettavavia...

Tekijä on kirjoittanut kolme ensimmäistä IPCC raporttia. Linkissä Sir John Houghtonin tietoja:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/John_T._Houghton

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Näitä kirjoja tulee ja menee. Muistan opiskeluaikana Rooman Klubin esityksiä ja siihen liittyviä kirjoja talouskasvusta. Kun perehdyin talouskasvuun paremmin ymmärsin esitysten olevan huuhaata. Yllä olevasta kirjasta en osaa sanoa. En ole lukenut. Malleista tiedän sen verran, että niihin tulee suhtautua terveen epäilevästi. Niitä sormeillaan Olen tämänkin nähnyt läheltä. Eksogeenisia muuttujia muutetaan ja joitakin muuttujien ääriarvoja jätetään poisniin, että saadaan haluttu tulos. Eräs kolleeganikin teki näin. Ja täydestä meni YLEn TV-uutisissa. Toivottavasti ilmastomalleissa ei tehdä näin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Suomi voi olla ilmastoasioissa esimerkkinä. Koska päästöjen lisäys johtuu miltei yksinomaan väestönkasvusta, Suomen tulee pysäyttää väestönkasvunsa ja muiden maiden tietenkin seuratessa esimerkkiämme me pelastamme maailman.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Mistä tulee tieto, että päästöt johtuvat MILTEI YKSINOMAAN väestönkasvusta? Mihin unohtui elintason ja kokonaistuotannon kasvu? BKT kasvaa Suomessakin vuosittain noin 1.5 % - 2 % viimeaikaisia tapahtumia lukunottamatta. Samaan aikaan Suomen väestön kasvu on tipahtanut noin 0.5 %:sta kohtia nollaa. Eikö tällöin tuotannon kasvua, josta tosin yhä suurempi osa on palvelujen kasvua, johda suurempiin päästöihin? Tuotannon kasvun siirtyminen teollisuudesta palveluihin vähentää päästöjä.

Kiinassa talouskasvu on ollut kaksinumeroisia lukua. Tosin tilastojen luotettavuus on kyseenalaista ja kasvu on laantunut, kuten sen talousteorian mukaan pitäisikin laantua. Kiinalaiset haluavat yhä korkeamman ELINTASON, joka johtaa lisääntyviin päästöihin. Kiinan väestön kasvu on ollut kymmenen viime vuoden aikana 5.9 % (0.59 % vuodessa) ja nykyään laskee edelleen. Eli väestön kasvulla on huomattavasti pienempi vaikutus päästöihin kuin elintason kasvuvaatimuksilla.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Päästöistä tulee melkoisen paljon siitä, että ihmiskunta polttelee satojen miljoonien vuosien aikana kallioperään sitoutuneet hiilet muutamassa sukupolvessa takaisin kiertoon.

Se että päästellään hiiltä sieltä kierrosta polttamalla puuta mikä kasvanut parikymmentä vuotta, on täysin eri asia. Sitä hiiltä kun myös sitoutuu takaisin.

Sillä ei periaatteessa ole niin paljoa väliä miten paljon ihmisiä on ja miten hyvän elintason niille järjestää. Sillä on että tuodaanko hiilen kiertoon ns. ylimääräistä hiiltä.

Se että tuo vähän ja hitaasti ei periaatteessa haittaa kun sillä ollaan nähtävästi jo peruttu jääkausi.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #46

Mihin kaikkeen hiilidioksidi sitoutuu? Muistaakseni jollakin historiallisella kaudella aikojen alussa kasveilla oli vaikeuksia hengityksen kanssa. Nehän sisäänhengittävät hiilidioksidia ja uloshengittävät happea. Oli liian vähän hiilidioksidia. Nykyään ei näin ole. On laskelmia ja laskelmia hiilidioksidin sitoutumisesta. Voisitteki esittää ne?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #60

"Mihin kaikkeen hiilidioksidi sitoutuu?"

Kasveihin. Sitten eläimet syö niitä tai metsät palaa kun salama iskee (tai vaikka ihmiset tuikkaa tuleen kun jahtaa riistaa) ja pääsee takaisin ilmakehään.

Maatuneet kasvit ja eläimet menevät sitten turve -> ruskohiili -> kivihiili -> antrasiitti, eli menee kallioperään. Merenelävät kun jää sedimentteihin niin niistä tulee öljyä ja kaasua sinne. Hiilidioksidia tulee ilmakehään myös tuliperäisestä toiminnasta.

Kun monisoluinen elämä räjähti silloin kambrikaudella jotain 500 miljoonaa vuotta sitten niin siitä saakka se elämä on käytännössä sitonut hiilidioksidia pois ilmakehästä kallioperään. Maa planeetan vanhetessa tuliperäinen toiminta on kaiken aikaa rauhoittunut mutta viimeisen 500 miljoonan vuoden aikana tiedetään että on ollu muutama vilkkaampi aika tuliperäisessä toiminnassa ja siitä päässyt hiilidioksidia ilmakehään. Hiilidioksidin määrä on kuitenkin ollut laskeva trendi johtuen siitä hiilen sitoutumisesta.

Se että miksi maapallo ei ole jäätynyt johtuu siitä, että aurinko vanhetessaan palaa kokoajan kirkkaammin (maan ollessa nuori miljardeja vuosia sitten, oli 30% vähemmän kirkkautta) ja sitten tosiaankin tuo että hiiltä on päässyt ilmakehään muutamassa tuliperäisessä vaiheessa.

"Muistaakseni jollakin historiallisella kaudella aikojen alussa kasveilla oli vaikeuksia hengityksen kanssa."

Se oli ennen monisoluisia. Käytännössä planeetan meret oli vihersi sinilevästä. Yhdessä vähemmän kirkkaasti paistavan auringon kanssa runsashappinen ilmakehä johti siihen, että maa meni jäähän. Se sitten suli kun tuliperäinen toiminta pössytteli jotain miljoonaa vuotta hiilidioksidia. Sitten kun maa suli niin tuli se kambrikausi. Maapallo oli varsin kuuma, hiilidioksidipitoinen ja biosfääri alkoi kuhista elämää.

Tämä kaavio kuvaa nykyistä ymmärrystä planeetan lämpötilasta siitä lähtien kun maa suli ja monisoluinen elämä räjähti: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu...

Siitä näkyy myös tuo viilenevä trendi.

Tässä aiheeseen liittyvä dokumentti mikä käy pikakelauksella läpi tuota planeetan historiaa: https://youtu.be/RQm6N60bneo

Siitä saa varsin hyvän yleiskuvan.

Mikä sitten on sen ilmastonmuutoksen ongelma niin tiedetään tuosta planeetan historiasta semmoista, että tuliperäisen toiminnan myötä kun pääsi 0,2 gigatonnia ylimääräistä CO2:sta vuosittain, 20000v ajan ja se teki sen mikä näkyy tuolla ilmastohistoriassa pienenä piikkinä "PETM". Ihmiskunta tekemässä saman siis 400v aikana.

Ihmiskunta päästää tällä hetkellä 10 gigatonnia vuosittain, eli 50x nopeudella niin se nykyisen ymmärryksen perusteella vaikuttaa ilmastoon. Se vaikuttaa ihmiselämän mittakaavassa hitaasti kun vesi ohjaa planeetan lämpötilaa, että se kohonnut hiilidioksidipitoisuus lämmittää vähitellen vettä joka varastoi lämpöenergiaa. Jäätiköt pääsevät sulamaan merivirtojen vaikutuksella, enemmän vesipinta-alaa mikä imee auringonsäteilyä... Se ei ole vuosikymmenen juttu.

Nähdäkseni kaikki CO2 mitä päästetään vaikuttaa siellä ilmakehässä perstuntumalla jotain 40v että sitoutuu johonkin (mitä ne kasvit nyt kasvaa?), että vaikka lopetettaisiin päästöt ensi yönä niin CO2 vaikuttaa vuosikymmeniä lämmittävästi.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Saatoin vähän liikaa innostua maailman pelastamisesta, mutta joka tapauksessa väestökasvu on yksi muuttuja. Teknologinen kehitys tukee usein väestönkasvua, jos samalla nostaa elintasoakin. Jos globaali asutustiheys olisi Grönlannin tasolla, mitään ilmasto-ongelmaa nykymuodossa ei olisi havaittavissa. Jopa Suomen asutustiheys riittäisi globaaliksi siirrettynä pelastamaan meidät kaikilta ihmistekoisilta ilmastohirviöiltä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #64

Olennaisesti ihmistekoisilta ilmastohirviöiltä suojautuminen on sitä, että CO2 päästöjä voi olla ja voi käyttää fossiilisia siinä määrin mitä tarvitaan jääkauden väistämiseksi.

Jos ihmiskunta olisi käyttänyt kaikenaikaa fossiilisia sadasosan verran siitä mitä nyt, mitään ongelmaa ei olisi.

Tällä hetkellä pitäisi ensisijaisesti meidän saada energian- ja ravinnon tuotanto omavaraiseksi että ei olla niin riippuvaisia muista. Toissijaisesti koko muu maailma irti fossiilisista, ja sitten pitää tarkastella pitäisikö CO2:sta kerätä talteen tai pitääkö ilmakehään sotkea jotain että viilentäisi.

Tuo CO2:n talteenkerääminen metsittämällä aavikoita kannattaisi toimeenpanna heti. Se vie kuitenkin aikaa vuosikymmeniä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

"23" Tässä politiikot ovat onnistuneet tahtomattaan erittäin hyvin.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Olenkin ihmetellyt, mistä ilmastoväitteet tulevat. Myös ihmetystä herättää yht'äkkiset tiedot tuulivoiman edullisuudesta. Niitähän toistetaan loputtomasti TVuutisissa ja lehdissä. Kuitenkaan mitään laskelmia ja niiden perusteita ei esitetä. Taloustoimittajien pitäisi esittää muuttuvat ja kiinteät yksikkökustannukset ja verrata niitä sähkön yksikköhintaa. Ei olisi pahitteeksi kertoa investointilaskelmien perusteita. Myös tuen määrän esittäminen valaisisi asiaa. Odotan TIETOA, en vain sanontoja edullisuudesta. Odotellaan, odotellaan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ei haittavero minnekään häviä vaan jaetaan takaisin kulutukseen.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Kysymys on tällöin tulonjaosta.

Haittaverolla on taakka-vaikutus (kansantaloustieteen deadweight loss), hyvinvointivaikutus ja tehottomuuden kasvu.

Miksi puhua HAITTAverosta? Joku on keksinyt myyvän haitta-etuliitteen, jotta vero olisi kansalaisten mielissä hyväksyttävämpi. Kysymys on mielikuvamainonnasta. Kun jokin sana saa aikaan positivisen mielikuvan, se helpompi hyväksyä. Puhutaan tulevaisuudessa rehellisesti vain VEROSTA.

En ole varma onko haittaverossa kyse vain valtion kassan täytämisestä, vai onko sillä jokin muukin tavoite.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suomi ei voi yksin pelastaa maailmaa mutta me voimme parantaa omia selviytymismahdollisuuksia tekemällä ruoan- ja energiantuotannosta omavaraista.

Toisin sanoen lopetetaan öljyn, kaasun ja hiilen tuonti sekä turpeen poltto ja paikataan energiavaje. Ydinvoima periaatteessa huono mutta sitä on helppo varastoida koska polttoaineen energiatiheys on niin korkea.

Näin kun tekee niin ei tarvitse välittää siitä CO2:sta. Tuo leikkaa myös sitä CO2 päästöä sen mikä on järkevää tällä hetkellä.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Tässä tietoja Britanniasta vuosilta 2012/13 fyysikko Bestin blogista

http://clivebest.com/blog/?p=6259

”The UK government has invested about £50 billion into Wind energy since 2005, so how has it performed?

The average Wind component of UK peak power demand was 5.7% over a full year.

For comparison Nuclear Power averaged 18.1% of demand and never fell below 15%. ”

Punta lienee noin euron joten noin 50 miljardia euroa investoineet (2014 mennessä 6 GW teho, nyt tuulikapasiteetti on tuplat 12 GW), jotta saivat 5;7% varmuusasteen tuulisähköstä.
Eli 1000 Mrd investointi tarvittaisiin Britanniassa jotta sähköverkko olisi luotettava ympäri vuoden. Tämä voisi olla laskuesimerkkinä Suomen tuulituotannolle...

Viimeisen 24 h sähkötuotannon seuranta Britannian sähköntuotantoverkosda linkissä
http://clivebest.com/rgraph/Fuel.html

Tuulisähkön tuotanto vaihtelee rajusti ...

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Omavaraisuus on kaksiteräinen miekka. Kansainvälisellä kaupalla on PITKÄLLÄ ajanjaksolla hyvinvointia nostava vaikutus. LYHYELLÄ ajanjaksolla voi olla voimakkaitakin hyvinvointia laskeva vaikutus. Pitää pitää puoliaan. Ei pidä avata kauppaa liian nopeasti ja sellaisten kumppanien kanssa, jotka eivät noudata sääntöjä, vaan vetävät ronskisti kotiinpäin mm. veropolitiikalla. Näin valitettavasti on lähimenneisyydessä tapahtunut.

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

En rohkene edelleenkään ohjata puutarhaletkua autoni pakoputkesta olohuoneeseeni, vaikkei sillä ilmanlaatuun mitään vaikutusta tunnu olevankaan.

Ihan turhia on myös nuo radion varoitukset huonosta ilmanlaadusta kaupunkien keskustoissa. Mistä lie keksineet...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Niimpä varsinkin keväisin kun ne miljoonat hiekkakilot pölisee autojen alla, henkilöautojen pakokaasujen takia tollasta varoitusta ei ole ikinä annettu. Eikö olisikin hienoa jos saatais ilmasto lämpenemään niin paljon että ei tarttis tota hiekkaa levittää.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Vai niin. Aika outo esimerkki. Oletteko pohtineet,kuinka paljon piereminen huonontaa ilmanlaatua.

Ilman laatuviitearvot ovat mitä ovat. Mistähän nekin tulevat? Hengissä minäkin olen pysynyt kaupungin keskustassa, vaikka TV-uutisissa muuta uhotaan.

Jotta näin.

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

Niin olikin. Olen myös aina ajatellut, että kun hiilidioksidi ylittää tilassa raja-arvot niin ensin alkaa särkeä päätä, sitten alkaa nukuttaa ja sitten kuolee.

Onneksi olen ollut väärässä koko aika...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #58

Et silti kuole sen hiilidioksiidin takia vaan hapenpuutteen takia. CO2 ei ole saaste eikä myrkky.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Suomi on maalannut itsensä nurkkaan kansainvälisillä sopimuksilla, esimerkiksi Rion päätöslauselma ja arktiklat ovat/olivat :
- The Precautuonary Principle (P15) (voisiko olla 'varovaisuusperiaate', varmuuden vuoksi
- The Princiole of Sustainable Developmet (P1 ja P7) (kestävän kehityksen jargon)
- The Polluter-Pays Princiole (P16) (Näinhän se menee, mutta kenelle maksaa ??)
- The Princiole of Equity (P3 ja P5) (tasa-arvo kysymys - kehitysmaat jne)

Suomi osallistuu maailmanlaajuisen merenpinnan nousun ja tulvien kustannuksiin hiilidioksi päästömaksuilla ja ympäristöveroilla?? Tuskin jäävät Suomeen.

Vaikeaa noista sopimuksista on enää kiemurrella ulos, ei ole ison maan vaikutusvaltaa.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

YLE jatkaa ilmastonmuutos selvittelyään. Suomi kuulemma 27. per capita CO2 päästöissä, mutta Ruotsi 65. Kyllähän tuo sijoitus putoaa kun seuraava hallitus pääsee 'vauhtiin'
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonm...

Ollaan oikein 'kohtalonkysymyksen' äärellä, heh

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Pitää laskea KOKONAISpäästöt. Se on keskimääräinen päästö henkeä kohti kertaa väestön määrä. Suomen CO2 päästöt on 0.14 % maailman päästöistä. Ei mitään vaikutusta maailman ilmaston tilaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Se lasketaan henkilöä kohden.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #65

Ottakaamme esimerkki:
* Maa A, hiilijalanjälki 2 ja väestö 10. KOKONAISpäästöt 20
* Maa B, hiilijalanjälki 4 ja väestö 5. KOKONAISpäästöt 20.

Samat kokonaispäästöt, vaikka toisessa maassa hiilijalanjälki kaksinkertainen.

Se on KOKONAISpäästöt,jotka merkitsevät. Kokonaispäästöt laskevat, jos hiilijalanjälki laskee. Tällöinkin pitää verrata KAIKKIEN maiden KOKONAISpäästöihin, kun tekee päätelmiä jonkin maan toimista ilmastonmuutokseen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #75

Se lasketaan edelleenkin per henkilö. Eli mikä on yhden suomalaisen keskimääräinen CO2 päästö henkilöä kohden verrattuna maailman keskiarvoon henkilöä kohden.

Sen verran ainakin on se tarve.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Pitää laskea KOKONAISpäästöt. Se on keskimääräinen päästö henkeä kohti kertaa väestön määrä. Suomen CO2 päästöt on 0.14 % maailman päästöistä. Ei mitään vaikutusta maailman ilmaston tilaan."

Tarkoittaako tämä siis mielestäsi siteä ettei Suomen ja suomalaisten tarvitse osallistua ilmastotalkoisiin, mutta kaikkien muiden sensijaan pitää, koska ne pilaa suomalaistenkin ilman ja aiheuttaa lämpenemiskatastrofin myös suomalaisille.

Ajatuksesi ei kestä kriittistä tarkastelua.
Se on hölynpölyä, suoraan sanottuna.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #66

Suomen päästöt noin 0.14 %. Meidän toimilla (lisäämällä tai vähentämällä CO2 päästöjä) ei vaikutus KOKO maailman ilmastoon. Mikä tässä ei kestä kriittistä tarkastelua?

Kiinan päästöt 28 %, USA:n päästöt 15 % jne. Ne vaikuttavat KOKO maailman ilmastoon. Myös Suomen. Mikä tässä ei kestä kriittistä tarkastelua?

En ole väittänyt, että suomalaisten ei tarvitse osallistua johonkin. Jokainen saa tehdä mitä haluaa, kunhan ei astu minun varpaille. Olen vain esittänyt lukuihin perustuen, että meidän toimilla ei ole mitään vaikutusta KOKO maailman ilmastoon.

Teidän sanonnallanne "hölynpölystä" on yhtä vähän painoarvoa kuin Suomen päästöillä. Te ette ole mikään auktoriteetti. Ja minä olen oppinut elämäni aikana olemaan kunnioittamatta ns. auktoriteettejä. Tieto (looginen ajattelu ja syy-seuraussuhteiden tietäminen)ja tilastot ovat ne joihin jokaisen pitää luottaa. Pitää myös ymmärtää, kuinka tilastot on luotu.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Mutta Sitran asiantuntijan.mukaan tuollaista komenntiia Suomen päästöistä ei saa/voi esittää (=väärä mielipide ) koska

”Sitran ilmastoratkaisujen projektijohtaja Janne Peljolla on suomalaisten osuudesta selvä mielipide:

– Väite siitä, että Suomen päästöillä ei ole merkitystä, koska ne ovat vain 0,14 prosenttia maailman päästöistä, ei ole kestävällä pohjalla. Samalla tavallahan voitaisiin ottaa vaikka Intiasta jonkin 5 miljoonan asukkaan kaupungin päästöt ja sanoa, ettei niillä ole mitään merkitystä.”

Pitäisi oppia ’vastustajan’ aivoitukset, ja kielenkäyttö. tämän vuoksi ostin ”Global Warming” kirjan vaikka tiesin että se on IPCC:n ’propagandaa’, osittain siinä kyllä järkeäviäkin ajatuksia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kiinassa on 1,4 miljardia ihmistä joten päästöt ovat tietenkin eri luokkaa kuin 5 miljoonan Suomessa. Mutta yhteistä on, että molemissa valtioissa päästöt pitää saada painettua nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Eli siis poistaa ihmiset molemmista maistako? Toisaalta täällä ollaan jo melkoisen nollapäästöisiä kun luonto käyttää päästämämme hiilidioksidin. Kiinassa ei ihan vielä vaikka ovatkin tuplanneet metsien määrän muutamassa kymmenessä vuodessa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ei ylimääräisen CO2 päästön poistaminen tarkoita ihmisten poistamista.

Ihmiskunta eli käytännössä 1700-luvun lopulle saakka niin, että otti hiilensä hiilen nopeasta kierrosta.

Teknologia on niistä ajoista kehittynyt toki huimasti.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Miksi Suomen pitäisi painaa päästöt nollaan, kun sillä ei ole mitään vaikutusta KOKO maailman ilmastoon?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Miksi Suomen pitäisi painaa päästöt nollaan, kun sillä ei ole mitään vaikutusta KOKO maailman ilmastoon?"

Koeta nyt ottaa järki käteen ja ajatella.

Miksi minun ja sinun pitää maksaa veroja, vaikka sillä ei taatusti ole mitään vaikutusta valtiontalouteen tai kuntatalouteen.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #74

En jaksa enää jankuttaa. Pohtikaa tykönänne, mikä ero on yhden maan päästöillä ja kaikkien maiden päästöillä. Jotakin suhteellisuutta väitteisiin.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #74

Hiukan logiikkaa. Jos minä en maksa veroja, sillä ei ole mitään vaikutusta Suomen valtion talouteen. Jos suuri määrä suomalaisia ei maksa veroja, sillä on vaikutus.
Pisara meressä on aina pisara meressä. KYSYMYS ON PAKOSTA!!!! kun puhutaan verotuksesta.

Verot ovat huono esimerkki, koska ne on PAKKO maksaa. Ei ole mikään pakko muuttaa CO2 päästöjä, kun ne ovat niin pienet, että niillä ei ole mitään vaikutusta KOKO maailman tilanteeseen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #77

"KYSYMYS ON PAKOSTA!!!!"

Juu, näinhän se on. Valtiolla on määräysvalta meihin kansalaisiin nähden, meidän on pakko maksaa veroja ja niin valtio saa hommansa hoidettua.

Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, ei ole olemassa mitään auktoriteettiä joka pystyisi pakottamaan valtiot hoitamaan oman osuutensa.

Mutta jos ilmastonmuutos aiotaan torjua, siihen pitää kaikkien osallistua, tai ainakin valtaosan.

Sen takia pidetään näitä kansainvälisiä konferensseja, jotta voitaisiin yhdessä sopia asioista jotka koskevat kaikkia ja joiden ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia.

Tämä ei tietenkään ole mikään helppo asia, kun joka maassa on näitä persuja, joiden mielestä maapallon ongelmat eivät ole heidän asiansa, vaan joidenkin muiden.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala Vastaus kommenttiin #79

"joka maassa on näitä persuja, joiden mielestä maapallon ongelmat eivät ole heidän asiansa, vaan joidenkin muiden."

Nimenomaan persuthan ottavat näitä ongelmia esille. Kokoomus ja globalistit hakevat yrityksille voittoja luonnon ja ihmisten kustannuksella.

Ps. Näin unta, että" valopallo" taivaalla suureni suurenemistaan. Lopulta maapallo tuhoutui.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suomen pitääkin ensisijaisesti saada energia- ja ravintotuotanto omavaraiseksi. Koska tällä CO2 päästöillä kokomaailmassa, me pystytään paremmin olemaan irti konflikteista ja selviämään muun maailman romahtaessa.

Se omavaraisuus vaan leikkaa CO2 päästöjä myös että lopputulos on melko sama kaikkien kannalta.

En kiellä sitä etteikö tässä liikaa keskityttäisi CO2 päästöön. CO2 on se mikä on globaali ongelma mutta meidän pitää ensisijaisesti hoitaa oma tonttimme kestämään globaaleja ongelmia ja myös sitten tehdä painetta muille hoitamaan omaa tonttiaan.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Vihreät ’tykkää’:
”Ydinvoima tekee paluuta EU:ssa – Komission energiajohtaja Ylelle: Ilmastopäästöjen nollaaminen vaatisi kymmeniä uusia laitoksia

Jos ydinvoiman mainitsee ääneen Brysselissä, huoneeseen laskeutuu vaivaantunut hiljaisuus.

Näin kuvaavat suomalaiset energia-alan ammattilaiset Brysselin viime vuosien ilmapiiriä ilmastopolitiikassa.

Kärjistys sisältää totuuden siemenen. Etenkään EU:n mahtimaa Saksa ei ole halunnut keskustella ydinvoimasta EU:n ilmastopolitiikan työkaluna Fukushiman ydinturman jälkeen.

Lisäksi Bryssel on ydinvoimavastaisena tunnetun Belgian pääkaupunki.”

Kuten Brst on tutkinut Britanniassa tuulivoima tehot max & min arvot valtavat:
”The maximum power output was 6GW on 21 February 2014 at 18:10, while the maximum proportion of demand was 16.8% on Sunday 17th August 2014 at 20:08. The minimum proportion was 0.15% on 31st May 2014 when total Wind output was 49MW (0.05GW).”

6GW vs 0,05GW, olisi siinä 31.5.2014 oltu ihmeissään kun töpselistä ei olisi tullut mitään tehoja. Britanniassa perus ydinvoimaa 6,1 GW ja säätövoimana kaasu & hiili + ulkomainen tuonti.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Niin. Onkohan kysymys mielikuvista? Vai onko laskelmia ja realismia eri tuotantotapojen suhteen ja kuinka kitkatonta on muuttaa tuotantoa tuotantotavasta toiseen. Näitä pohdintoja odotan kohkaamisen sijaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Vai onko laskelmia ja realismia eri tuotantotapojen suhteen ja kuinka kitkatonta on muuttaa tuotantoa tuotantotavasta toiseen. "

Ei 50-vuotta ole mikään nopea muutos. Melkein niin paljon aikaa siitä öljykriisistä.

Tietysti jos jotkut päättäjät ovat hölmöilleet sinä aikana niin toki sen hölmöilyn maksaa Suomen kansa.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #84

Tätä juuri tarkoitin. Muutokset vievät aikaa, koska uutta tekniikkaa ei ole heti käytössä ja sen kehittäminen kestää. Pitää tehdä kunnon laskelmia, jotta ei haaskata niukkoja resursseja. Laskelmat vaativat ennakointia, jolloin pitää olla varovainen ennustusten suhteen. Kun esim. jokin voimala on rakennettu, sitä ei hetkessä voi muuttaa toiseksi.

Toinen asia on julkinen tuki. Sitä pitää välttää mahdollisimman paljon, koska sillä on taakka-vaikutus (kansantaloustieteen deadweight loss).

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #87

"Tätä juuri tarkoitin. Muutokset vievät aikaa, koska uutta tekniikkaa ei ole heti käytössä ja sen kehittäminen kestää."

Teknologia itseasiassa tiedetään hyvin. Vika on siinä, että ei ole otettu käyttöön vaan on viimeiset 50-vuotta haaskattu. Meidän oma vika se on täysin.

En usko että mitään ongelmaa olisi sittenkään mikäli olisi viimeiset 50-vuotta oltu haaskaamatta ja rakennettu infra kestävälle pohjalle.

Eikä se päivässä se muutos käy nytkään mutta aika suoraan voi esimerkiksi kieltää öljypolttimien myynnin, nopeusrajoitukset 80km/h ja alkaa asteittain vähentämään jalostetun öljyn määrää. Vanhanaikaisia autoja kun korvataan uudemmilla niin voi rajoitusta laskea 60km/h ja taajamissa 30km/h. Tuo tuo runsaasti mahdollisuuksia optimoida energian tuotantoa.

Tuulivoimalle sitten on runsaasti tilaa, että suunnilleen joka kerrostalon katolle ja jokaiseen tukiasemamastoon voi laittaa jonkun savonia tyylisen generaattorin.

"Laskelmat vaativat ennakointia, jolloin pitää olla varovainen ennustusten suhteen. Kun esim. jokin voimala on rakennettu, sitä ei hetkessä voi muuttaa toiseksi."

Ei niitä oikeastaan tarvitse muuttaa vaan rakentaa uutta kestävälle pohjalle ja jättää vanhoja säätövoimaksi ja hävittää elinkaarensa loppuun meneviä voimaloita. Esimerkiksi öljypolttimien myyntikielto on tehokas että sitä mukaan kun vanhenevat niin niitä voi muuntaa pelleteiksi. Öljylämmitys poistuu helposti jonkun 15v aikana tms. suomesta ilman sen kummempia toimenpiteitä. Toki samanaikaisesti voi sitä veroruuvia hinata ylöspäin. Raha ohjaa kivasti asioita.

"Toinen asia on julkinen tuki. Sitä pitää välttää mahdollisimman paljon, koska sillä on taakka-vaikutus (kansantaloustieteen deadweight loss)."

Julkinen tuki on kehitystyössä varsin hyvä kun julkinen raha sietää paremmin riskiä kuin yksityinen. Julkisella rahalla jenkit saivat mm. piilaakson, että kehittämällä kestävää tekniikkaa me itseasiassa satsataan vientiin.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #89

Mitä on infra kestävälle pohjalle?

Jos jokaisen taln katolle pantava viippera on taloudellisesti kannattava, miksi niitä ei ole pilvin piemein.

Että öljypolttimien kielto. Onko ajateltu kuluttajien maksukykyä? Pitää odottaa, kunnes tekniikka kehittyy "kestävälle taloudelliselle pohjalle". Se maksukyky taitaa aika usein unohtua kieltojen sponsoroinnissa.

Onko USA:n hallitus tukenut Facebookia, Applea yms? Nyt pitää saada tietoa, ei vain sanontoja. Odotan tietoa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #104

"Mitä on infra kestävälle pohjalle?"

Sellainen että ei tarvitse louhia tai porailla kallioperästä jotain rajallista esimerkiksi energiaa tai lannoitteita varten mikä sitten sotketaan ympäri maita, meriä ja ilmakehää.

"Jos jokaisen taln katolle pantava viippera on taloudellisesti kannattava, miksi niitä ei ole pilvin piemein."

Rahalla ei ole merkitystä. Me ostetaan ennemmin venäjältä energiaa ja ollaan sinne napanuorassa kuin tehtäisiin energia itse. Ollaan ilmeisesti aika tyhmiä.

"Onko ajateltu kuluttajien maksukykyä?"

Pelletti maksaa 6,58 c/kWh
Öljy maksaa 10,93 c/kWh

Lähde: http://www.halkoliiteri.com/?id=171

Tuo tarvitsee vain polttimen vaihtoa ja mahdollisesti polttoaineen varastoinnille tilaa koska pelletit vie enemmän tilaa energiasisältöön nähden. Eli kieltää vain polttimoiden myynnin ja alkaa nostaa öljyn verotusta vähitellen niin sitä mukaan kun öljypolttimet vanhenee niin sitä mukaa vaihtaa pellettipolttimet.
Polttimia uusitaan joka tapauksessa aika ajoin. Polttoainesäiliöiden tekeminen voi vaatia pientä investointia mutta kun polttoaine on halvempaa niin ottaa vain lainaa ja maksaa sitä pois halvemman polttoaineen muodossa.

Pelletit ovat myös sen verran yksinkertaisia, että niitä pystyisi periaatteessa myös valmistamaan aika helposti.

Tämä tekee vähemmän tarvetta jalostaa lämmitykseen öljyä, että ajaa jalostettavan öljyn määrää alas. Sieltä separaattorista tulee sitten kaikennäköisiä laatuja että siksi joku diesel kielto ei kannata mutta laivoissa nyt periaatteessa palaa mikä vaan.

Tämä on se prioriteetti yksi, että vähentää riippuvuutta muualta tuotuun öljyyn, hiileen ja kaasuun. Öljy näistä se kriittisin.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #109

Mikä on pelletin energiasisältö verrattuna öljyyn. Jos on iso hintaero, sen pitää heijastaa energiasiältöä. Muutoin tapahtuu isoja siirtymisiä polttoaineesta toiseen.

Jäi edellisestä kommentista pois. Jos nopeuksia lasketaan, istutaan pitempään autossa (tuottamatonta toimintaa) ja ei tehdä työtä. Kannattaa perehtyä vaihtoehtoiskustannukseen (alternative cost) ja pohtia tilannetta joskus taloudelliselta kantilta. Mutta tämähän ei kaikille sovi. Pitää mennä mielipide edellä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #110

"Mikä on pelletin energiasisältö verrattuna öljyyn."

Vie tuplasti enemmän tilaa mutta on halvempaa.

"Jäi edellisestä kommentista pois. Jos nopeuksia lasketaan, istutaan pitempään autossa (tuottamatonta toimintaa) ja ei tehdä työtä."

Vähentää työmatkoja ja tekee etänä. Lyhentää työaikaa ja jakaa työtä tasaisemmin, mistä saadaan taas tuottavuuslisää. Tai tekee jotain työtä siinä autossa kun antaa robotin ajaa. Pienemmät nopeudet helpompi automatisoida.

Noin pieni nopeuksien alennus ei muutenkaan tunnu missään kun suurin osa ajasta mitä menee työmatkoihin tapahtuu taajamissa, ei maantiellä kaupunkien välillä. Ihmiset ja työt voivat myös olla samoilla paikkakunnilla, että ei ole pakko ajella 200km työmatkaa joka päivä.

Sen lisäksi, ketä se hoppuaminen palvelee? Vuosisadan alun tehdastyöntekijä 3kk palkka riitti auton ostoon. Tuottavuus on kasvanut sata vuotta mutta työaika on itseasiassa kasvanut. Kuka kerää hyödyn?

Asian näkisi vähän niin, että 90% työvoimasta lähinnä viihdyttää toisiaan välillisesti tai välittömästi ja toisaalta rikkaat rikastuu mutta ostovoima ei sillä duunarilla niinkään kasva, että minun nähdäkseni yhteiskunnan ei tarvitse olla 24/7 hoppuyhteiskunta.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #109

Niin, rahalla ei ole merkitystä joillekin. Ovat ilmeisesti lottovoittajia. Minun rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen. Teillä taitaa olla varaa repiä satasen seteleitä.

Emme me ole napanuorassa Venäjään. Öljyä saa muualtakin, jos halutaan. Teidän kannattaisi muistella, mitä tapahtui energiakriisin aikaan. Arabimaat yrittivät 1970-luvulla painostaa Yhdysvaltoja lopettamaan tukensa Israelille. USA:ssa ja Euroopassakin bensiinistä tuli pula. Autoja työnnettiin bensa-asemille, joilla ei ollutkaan bensiiniä. Suomessa ei ollut pulaa. Neuvostoliitto kunnioitti kauppasopimuksia ja toimitti öljyä kuten ennenkin. Hinta vain nousi, koska maailmamarkkinahinta nousi. Vaikka en pidäkään Venäjän touhuista, kunniotukseni kasvoi. Naapuri piti kiinni KAUPALLISISTA sopimuksista. Ennen kuin puhuu napanuorista ja muista, kannatta ottaa asiaoista selkoa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #112

"Niin, rahalla ei ole merkitystä joillekin. Ovat ilmeisesti lottovoittajia. Minun rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen. Teillä taitaa olla varaa repiä satasen seteleitä."

Rahaa tehdään kun pankissa painetaan entteriä. Valtiolla on täysi vapaus päättää miten sitä rahaa kylvää ja mistä kerätään pois. Rahaa voidaan kylvää vaikka aikaperusteisesti miten elää tai työajasta tai mistä tahansa, ja voidaan kerätä mistä tahansa, että se kiertää ja saadaan ihmiset tekemään oikeita asioita.

Raha on siis tavallaan ääretön resurssi. Kaikki muut on rajallisia. Toki kun meillä tämmöinen yhteisvaluuttakokeilu niin sama raha kiertää eri paikoissa, että siinä sitten on se sisään tuleva raha ja ulos menevä raha.

Meillähän tosiaankin on tätä ongelmaa, että raha myös vuotaa ulos tarpeettomasti. Ei välttämättä tarvitse optimoida sitä sisään tulevaa rahaa. Yksi ulos vuotava raha on se mitä maksetaan vaikka öljystä, hiilestä ja kaasusta mutta sisään saadaan rahaa kun myydään paperia.

"Naapuri piti kiinni KAUPALLISISTA sopimuksista. Ennen kuin puhuu napanuorista ja muista, kannatta ottaa asiaoista selkoa."

Oltiinkin silloin Neuvostoliiton satelliittivaltio ja autot oli jotain Ladoja. Nyt on tuo maailmanpoliittinen tilanne vähän erilainen kun Suomi päätti, että kuulutaan länsivaltoihin ja Venäjä harjoittaa suurvaltapolitiikkaa.

"Öljyä saa muualtakin, jos halutaan."

Niin saa mutta se on silti rajallinen, ei mikään ääretön. Me eletään öljyhuipussa parhaillaan. Se öljyhuippu on venynyt kun löydettiin pari lähdettä mutta kohta kun seuraava öljylähde kun alkaa hyytyä niin nähdään kuinka öljyn markkinahinta ampaisee nousuun. Hinta äkkiä kolminkertaistuu kun kysyntä on niin korkea edelleen. Meidän pitäisi omatoimisesti laskea öljyn kysyntää meillä kun viimeiset öljytipat varataan kuitenkin sotakoneisiin.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #116

* Pitää erottaa reaalibalanssit nimellisistä balansseista. Kannattaisi perehtyä rahateoriaan esim. Kenneth Galbraith "Mistä raha tulee, mihin raha menee" On vanha opus, mutta kansantajuinen..
* Ladojen ostaminen oli jokaisen oma päätös. Minun tietääkseni Kremli ei pakottanut ketään ostamaan niitä.
* Milloinkahan se öljy loppuu? Tätä on povattu niin kauan kuin muistan ja aina aikarajat ovat paukkuneet. On kehitetty oikein OIL PEAK THEORY. Öljyn hinta on jo aikoinaan viisin-kuusinkertaistunut. Jopa enemmänkin, koska kyse on on mittausperiodista. Hinnan suhteen kyse on kartelleista, ei oljyvarannoista. Kehotan perehtymään kilpailutilanteisiin (täydellinen kilpailu, kartella jne) ja hinnanmuodostukseen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #104

"Onko USA:n hallitus tukenut Facebookia, Applea yms?"

Verovaroilla kustannettiin puolijohdeteollisuutta kun liittovaltio osti kaikennäköistä tekniikkaa kuuohjelmaan ja sotakoneisiin. Näiden seurauksena he saivat piilaakson ja sinne kehittyi valtavasti ohjelmistoteollisuutta. Ne ovat saaneet joka miljardin takaisin voitolla, mitä ovat sijoittaneet, että saivat tuollaisen osaamiskeskittymän.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #117

https://www.cato.org/publications/commentary/silic...
https://www.ft.com/content/8c0152d2-d0f2-11e2-be7b...

USA:n armeija ei itse pystynyt kehittämään teknologiaa (puolijohteita), joten se kääntyi yksityisten yritytsen puoleen. Oliko tämä tukea vai teknologian ostoa?

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä Vastaus kommenttiin #117

Discovery Channelilla on valaiseva moniosainen dokumentti Piilaakson kehityksestä. Kannattaa katsoa. Eiköhän se tule uusintana

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

YLE :
”Pitkällä tähtäimellä EU-maiden sähköntuotanto koostuu kahdesta osatekijästä: uusiutuvista energialähteistä ja ydinvoimasta, sanoi komission energiaosaston ylimpiin johtajiin lukeutuva Massimo Garribba Ylelle Helsingin-vierailullaan.

Garribba vastaa komissiossa ydinvoimasta, ydinturvallisuudesta sekä Iter-fuusiovoimaprojektista.

Komissio nostaa siis ydinvoiman takaisin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan keskustelujen keskiöön.

Käänne on tapahtunut.”

Ydinvoimaa tai vesivoimaa tai tuontienergiaa ei voi säätää tuntitasolla, joten jos on tuuleton keli ja aurinko ei paista, mistä saadaan lisätehoa? Kuten Englannista havaitaan,
http://clivebest.com/rgraph/Fuel.html
säätö tapahtuu kaasu- tai biovoimaloilla, joten EUn virkamiehen voisivat jättää energia-asiat kunkin jäsenmaan energiaekdperteille! Kaikkiin asiohin Brysselin pitääkin sekaantua. Suomessa nämä asiat on osattu ilman EUn sekaantumista.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Näinhän tänään uutisissa oli. Unionin komissio suosittelee ydinvoima lisäämistä, jotta sähkön saanti turvattaisiin ja saataisiin ilmastonmuutos aisoihin.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

Syötiin tänään kotimaista broileria ja salaattia, joka oli pääosin kotimaisista aineksista tehtyä. Liikunta-aktiviteetti tapahtui kotipihalla lumihommissa. Mutta.. Voi sitä muovin määrää, joka syntyi ruoanlaitosta. Mieskin kävi 10 vuotta vanhalla autolla kilpareissulla. Pienkerrostalon sauna hohkaa nyt + 100°. En tunne syyllisyyttä. En lainkaan.

Huomenna syödään suomalaista possua, kotimaisia vihanneksia ja marjoja. Vien pahvit ja paperit keräyslaatikkoon. En tunne syyllisyyttä mistään. Päinvastoin, olen ylpeä siitä, että meidän perheessä tuetaan kotimaista maataloutta ja työtä, ajetaan auto loppuun ja nautitaan hyvästä ruoasta.

Vuosi sitten oltiin Vietnamissa lomalla. Maailmanpelastusunelmat loppui siellä.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Olen asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Meidän yhtiössä lajitellaan. Jos huomataan, että ei ole lajiteltu oikein, ilmoitustaululle tulee opaslappu, kuinka asia tehdään oikein. Esimerkiksi biojätteitä on pantu muovipussiin, ei biohajoavaan pussiin tai kääritty sanomalehteen. Lappu kaikkien portaikkojen ilmoitustauluille. Elektroniikkajätteitä tai kodinkoneita ei roskakatokseen. Ne on vietävä itse jäteasemalle. On valvontakamera, josta nähdään, kuka on tuonut näitä jätteitä roskakatokseen. Jos ei nouda itse pois, huoltoyhtiö tekee sen ja lasku tulee perästäpäin. Jne, Jne Jne.....Siisti ja järjestäytynyt ympäristö on jokaisen asunto-oaskeyhtiön ylpeys.

Ilmastonmuutos, nopeuskiellot yms ovat yksilön ja asunto-osakeyhtiön ulottumattomissa. Ja asukkaat eivät halua korotusta vastikkeeseensa.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Lopetan kommentoinnin tähän. Menen nukkumaan. Tavataan ensi viikonloppuna uuden aiheen parissa. Kyse on nykyisenkaltaisen maahanmuuton vaikutuksesta elintasoon. Hyvää yötä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset