Vilho Mäkelä

Suomi on taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Tulevaisuus näyttää synkältä.

  • LAMAT
    LAMAT
  • LAMA 1990-2000
    LAMA 1990-2000
  • VUONA 2008 ALKANUT LAMA
    VUONA 2008 ALKANUT LAMA
  • MENETETTY TULO
    MENETETTY TULO
  • Suomi on taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Tulevaisuus näyttää synkältä.

SUOMI ON TALOUSHISTORIANSA SYVIMMÄSSÄ LAMASSA.

Lehdissä, television uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa sekä hallituksen suulla on kehuttu viimeaikaista taloudellista kehitystä. Talous on kasvanut keskimäärin 2.6 %:a vuodessa kahtena viime vuonna.  On jäänyt huomaamatta, että Suomen kansantalous on vieläkin taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Jotta asia selviäisi, katsokaamme ensin kuvion avulla, kuinka Suomessa aikaansaatu tulo on kehittynyt pitemmällä ajanjaksolla. Vieressä olevassa kuviossa on vuodesta 1860 lähtien Suomessa aikaansaatu reaalinen tulo.

 

Kuviossa tapahtuneen tulon kasvu on sinisellä viivalla. Kuviossa on myös punainen katkoviiva, joka on trendi. Se kertoo, kuinka tulo kehittyisi, jos ei olisi suhdanteiden aikaansaamia häiriöitä. Kuviossa on kaksi ajanjaksoa, jotka pistävät erityisesti silmään. Kansantalouteen on tullut massiivisia sokkeja vuonna 1990 ja 2008.

 

VUONNA 2008 ALKANUT SUOMEN TALOUSHISTORIAN SYVIN LAMA ON ERILAINEN KUIN 1990 ALKANUT LAMA, KOSKA TALOUDESSA EI OLE JOUSTOJA SAMALLA TAVALLA KUIN ENNEN. ELETÄÄN EURO-AIKAA.

Vuosien 1990 – 2000 lama

Vieressä olevassa kuviossa on vuosien 1990 – 2000 lama. Kymmenessä vuodessa tulo saavutti trendin eli kasvupotentiaalin, joka on piirretty punaisella viivalla. Katsokaa kasvuvauhteja. Kun sopeutuminen tapahtui ja tulokehitys kääntyi ylöspäin, tulolla oli parhaimmillaan 6 %:n ja 4 %:n välillä olevia kasvuvauhteja.

 

Vuonna 2008 alkanut lama

Vieressä olevassa kuviossa on vuonna 2008 alkaneen laman aikana tapahtunut tulokehitys sinisellä viivalla. Vuonna 2017 oltiin suurin piirtein samalla tasolla kuin laman alkuvuonna 2008. Ei ole tapahtunut mitään kehitystä.

Alussa oli toiveikkuutta. Toipuminen alkoi ja kasvu oli noin 3 %:a vuodessa kahden vuoden ajan. Sen jälkeen tuli toinen tulon pudotus. Kolmena vuotena oli negatiivista tulokehitystä. Tämän jälkeen tulon kasvu on ollut hämmästyttävän pientä. Ja tulo ei näytä lähestyvän trendiä. Trendin ja tapahtuneen tulokehityksen erotus on menetetty tulo, jota ei koskaan saada takaisin. Syyt vuosien 1990 - 2000 lamassa ja vuonna 2088 alkaneessa lamassa olivat ulkoisista tapahtumista johtuvia. Vuosien 1990 - 2000 lamasta noustiin kuitenkin trendille kymmenessä vuodessa. Miksi talous ei toipunut viimeisimmästä lamasta 1990 alkaneen laman tapaan? Syitä lamojen erilaisuuteen on etsittävä valuuttakurssista ja työmarkkinoilta.

 

KUINKA PALJON MENETETYSTÄ TULOSTA ON KOTIMAISTA TEKOA. TALOUDEN SOPEUTTAVAT MEKANISMIT, KUTEN VALUUTTAKURSSI JA TYÖMARKKINAT, EIVÄT SAA AIKAAN SOPEUTUSTA?

Vieressä olevassa kuviossa on arvio, kuinka paljon Suomessa menetettiin tuloa vuonna 2017. Se on trendin ja toteutuneen tulon erotus. Kokonaismenetys vuonna 2017 on noin 33 000 000 000 € (33 mrd €). Osa tästä menetyksestä on kotimaista tekoa sekä kiinteästä valuuttakurssista johtuvaa. Valuuttakurssi sekä palkat ja hinnat eivät ole sopeutuneet häiriön vaatimalla tavalla Tämä osa menetetystä tulosta on sopeutusmekanismin puutteesta johtuva.

 

Valuuttakurssille emme nykyään voi mitään, joten sen vaikutuksen sopeutumisessa voi jättää pois. Tällöin jää jäljelle vain sopeutuminen työmarkkinoiden muuttumisen kautta. En usko, että tätä tapahtuu ennen kuin ollaan pakon edessä. Nykyisessä lamassa kasvuvauhdit ovat hyvin vaatimaton verrattuna vuosien 1990 – 2000 keskimääräiseen kasvun, joka oli noin 4.7 %:a.

 

Vuonna 2017 menetetystä 33 000 000 000 euron tulosta 17 000 000 000 euroa on normaalia menetystä. Se menetettäisiin, vaikka sopeutuminen toimisi kunnolla. Arvio menetyksen osasta, joka johtuu työmarkkinoiden jäykkyyksistä ja kiinteästä valuuttakurssista eli eurosta, on noin 16 000 000 000 euroa eli 16 miljardia euroa. Suomen valtion budjetin tulopuoli oli noin 50 miljardia euroa vuonna 2017. Jos sopeutuminen olisi tapahtunut normaalisti, kotitalouksilla olisi ollut käytössään 8 000 000 000 euroa enemmän ja valtiolla olisi saanut saman määrän lisää verotuloja. Ei olisi tarvinnut leikata koulutusmenoista tai lääkekustannuksista. Olisi ollut varaa nostaa pieniä eläkkeitä. Hyvää olisi ollut paljon lisää. Samalla työttömyys olisi nyt alhaisempi.

 

SUOMI ON TIPPUNUT MUIDEN KYYDISSÄ KUIN ENO VENEESTÄ

Vieressä oleva kuvio kertoo karua kieltään Suomen tilanteesta (Eurostat). Suomi on pudonnut kuin eno veneestä reaalitulovertailussa. Kuviossa on Suomen suurimpien kauppakumppanien ja EURO19 - maiden kehitys verrattuna Suomessa aikaansaadun reaalisen tulon kehitykseen. Kaikkien tulo on skaalattu vuonna 2010 samaksi, jotta tuloerot kävisivät selvästi ilmi. Euroopan keskuspankin mukaan noin parin vuoden sisällä euroalueen kasvu laantuu. Joudutaan jälleen leikkausten tielle, koska rahat eivät riitä. Pitäisiköhän ryhtyä toimimaan katastrofin estämiseksi?

 

KUINKA TILANNE SAADAAN KORJATTUA?

Tilanne korjaantuisi nopeasti, jos päästäisiin eurosta eroon ja saataisiin oma kelluva valuuttakurssi. En kuitenkaan kehottaisi nyt ryhtymään siihen. Minun mielikuvitukseni ja tietoni eivät riitä analysoimaan, mitä ero eurosta saisi aikaan. On paljon sitoumuksia euroissa ja markan eurokurssi olisi arvailujen varassa. Pitää vain kärsivällisesti odottaa, kunnes rytinä euroalueella alkaa. Esimerkiksi euromaiden tuottavuuksien kasvuissa ja velkaantumisissa on eroja, jotka saavat aikaan tulevaisuudessa ylipääsemättömiä vaikeuksia. Huonossa jamassa olevilla mailla ei ole muuta mahdollisuutta kuin leikata ja korottaa veroja, jotta velka ei kasvaisi. Veron korotuksille ja leikkauksille tulee ennen pitkää seinä vastaan. Kiistat euromaiden välillä kasvavat ja ranskalaisten euroluomus joutuu vaikeuksiin jopa keksijämaassaan. Odotellaan ja odotellaan, mutta sillä välin pitäisi pohtia, mitä me itse voimme tehdä. Tämä tarkoittaa työmarkkinoiden kokonaisremonttia. Ne pelastaisivat meidät euroahdingosta.

Vilho Mäkelä

Pitempi versio www.vilhomakela.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Tekijän huomautus. Kuvat ovat aika pieniä ja ensimmäisellä kerralla ei onnistunut. Kuvien teksti on vieläkin pienempi. Mutta ei hätää. Isot kuviot www.vilhomakela.fi

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Näkyy nuo kuvat kohtalaisesti, kun niitä napsauttaa, jolloin suurenevat.
Vaan ilmeisestikin blogistilla ei ollut tiedossa, että etusivulla näkyy vain yksi kirjoitus kirjoittajaa kohti täällä Puheenvuorossa? On nimittäin tuo toinen juttu kaivettava esiin vaikkapa kiroittajan nimilinkin kautta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Vielä huomautus, että asetuksissa on oletuksena viestien jättäminen blogistin hyväksyttäviksi, mikä on ehkä yllätys.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Erinomainen kirjoitus, kiitos.

Ålandsbankenissa aikaisemmin ekonomistina työskennellyt, eurokriittinen Stefan Törnqvist kirjoitti ehkä noin nelisen vuotta sitten Perussuomalainen-lehdessä siitä, miten ero eurosta mahdollisesti vaikuttaisi.

Törnqvist on jo vuosia suhtautunut kriittisesti euroon Suomen valuuttana.

Se on Suomelle yksinkertaisesti liian kova valuutta, ja meille tulee kalliiksi pysytellä euron kyydissä.

Hyvin vähän Suomessa keskustellaan siitä, miten Ruotsi on vallan mainiosti tullut toimeen, vaikka maa säilytti valuuttanaan kruunun.

- - -

Kuvat suurenevat klikkaamalla, näin viisaat taannoin neuvoivat minua :-)

Tuossa yhdessä kohtaa oli lyöntivirhe, jos haluat korjat:

"Syyt vuosien 1990 - 2000 lamassa ja vuonna 2088 alkaneessa lamassa olivat ulkoisista tapahtumista johtuvia."

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Koska en ole talousviisas, itse aiheeseen en voi kovin paljon kommentoida. Itselleni oli kuitenkin yllätys, kun Ylen teksti-tv:stä satuin katsomaan rahastojen kehitystä. Osakerahastot (ja kaikki muutkin) olivat pääsääntöisesti pakkasella vuoden tarkastelujakson puitteissa, vaikka viimeinen päivä olikin plussalla usein. Ei se minusta hyvältä näyttänyt, kun rahastoissa on kuitenkin aina salkku, eli useamman yrityksen osakkeita.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Erittäin hyvä kirjoitus, kiitos.

Ålandsbankenissa aikaisemmin ekonomistina työskennellyt, euroon Suomen valuuttana kriittisesti suhtautunut Stefan Törnqvist kirjoitti Perussuomalainen-lehdessä joku nelisen vuotta sitten siitä, miten ero eurosta mahdollisesti vaikuttaisi Suomeen.

Törnqvist on kritisoinut Suomea euroon liittymisestä jo vuosia.

Ruotsi säilytti omansa valuuttansa ja hyvin näyttää menevän, mutta tätä asiaa ei Suomen medioissa pidetä esillä.

Euro on liian kova valuutta Suomelle.

- - -

Kuvat voi lukija klikkaamalla saada ainakin vähän suuremmiksi.

Tuossa yhdessä kohtaa oli vuosiluvussa lyöntivirhe, jos haluat korjata:

"Syyt vuosien 1990 - 2000 lamassa ja vuonna 2088 alkaneessa lamassa olivat ulkoisista tapahtumista johtuvia."

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Ei asia odottelemalla parana, van pahenee. Koska euro on ongelman syy, niin siitä on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon. Ei veilä olla kuitenkaan Kreikan tiellä, joten politiikot tuudittautuvat syvään uneen, että kyllä se tästä.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Erittäin hyvä ja yksinkertainen analyysi. Koska euro on ongelman syy, ongelma ratkaistaan siirtymällä markkaan. Ongelma on siinä, että vain harva poliitikko on tätä mieltä ja kansa uskoo edelleen vahvasti euroon. Kannattaisi pohtia hetken aikaa, miksi Ruotsilla ja Tanskalla menee hyvin, puhumattakaan Islannista. Eikä mene huonosti briteilläkään, vaikka heistä ollaan niin kovin huolissaan. Kannattaisi olla huolissaan eurosta ja EU:sta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Otsikko ei ehkä vastaa sisältöä. Tällä hetkellä emme ole lamassa vaan jäljessä pitkaikaisen kehityksen trendistä. Yhtä termisä ei tietysti kannata paljoa kuurnia, kun asiasiaältö sekä painava, että valaiseva. Vuoden 2008 lama iski meihin kovasti, mutta sen jälkeen palattiin lyhyeksi aikaa toipumiskäyrälle. Kohtalokkaita olivat vuodet 2011-2015, Kataisen hallituksen aika, jolloin Suomi putosi muusta maailmasta poiketen laskevalle käyrälle. Toipuminen alkoi sitten vuonna 2015 ja jatkuu edelleen, mutta vaalipuheet viittaavat siihen, että uhkana on Kataisen kauden katastrofin uusiutuminen entistä pahemmassa muodossa.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Näkemyksesi euroerosta taitaa olla hyvin tavallinen ekonomistin näkemys.

Sitä vaan itse mietin, että onko kenelläkään varmaan tai epävarmaakaan tietoa siitä, että jokin valtava katastrofi todella seuraisi jos erottaisiin ihan oma-aloitteellisesti ja suunnitelmallisesti, rakentaen omat systeemit uudelleen. Sen sijaan että sitten kun kaikki kaatuu niskaan, pitää tehdä jotain paniikkiratkaisuja..

Paniikki yhdessä parempi kuin paniikki yksin, on ajattelutapa. Mutta mahtaako olla vastuullinen lähtökohta lopulta?

Muuten opetit minulle taloustieteen perusteita 80-luvun alkupuolella. Sait sen kuulostamaan niin mielenkiintoiselta, että valitsin pääaineeksi. Jotta kiitos siitä.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Yhteiskommemtti.
Alussa tökki, joten tuli kaksi kertaa. Ei lienee suuri synti. Kaikki kommentit näkyvät. Katson asetuksista, miten ne voi muuttaa.

Euro on kiinteä valuuttakurssi Suomen osaltaa. Kaikki kansantaloustieteeseen perehtyneet tietävät, mitä se vaatii palkkapolitiikalta ja finanssipolitiikalta. lamojen alkusyyt johtuivat ulkoisista tekijöistä: Saksan yhdentyminen, Neuvostoliiton hajoaminen, USA:n asontomarkkinoiden romahtaminen. Näistäkin on esitysksiä luentomonisteessani. Ne ovat liian pitkiä tähän. Kuvat loytyvät paremmin www.vilhomakela.fi. Tässä on vaikeuksia kuvien kanssa.

Seuraukset eurosta eroamiselle ovat minun mielikuvitukseni ja tietojeni ulottumattomissa. Oma valuutta vaatisi devalvaatiota, joka alentaa ainakin alussa elintasoa. palkkapolitiikka ajaisi saman asian, jos vain halutaan.

Käsite LAMA on semantiikkaa. Jotkut määrittelevät sen kolmen vuoden taantumaksi, joku toinen toiseksi. Mianusta on lama, kun havaitun BKT:een trendi on vaakasuora.

Euroesrosta oli jo yllä. Suomen ei kannata siihen itse ja ainoana ryhtyä. Minun tietoni eivät riitä analysoimaan, mitä tapahtuisi. Pitää odotella ja HETI muuttamaan työmarkkinoiden toimintaa.

Vastaan kaikille yhdellä kommentilla, koska oli vaikeuksia saada jokaiselle oma vastaus. Kaikki huomiot ovat tervetulleita, koska olen oppinut, että esityksissäni (luentoministeet,kirjat yms) on joskus ollut "likinäköisyyttä" eli en ole huomannut kaikkia vivahteita.

Käyttäjän VilhoMakela kuva
Vilho Mäkelä

Sijoitusmarkkinoista en pysty sanomaan juuta enkä jaata. En ole niin paljon prehtynyt rahoitukseen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset